RADIOMAINONNASTA VUODEN 1991 EDUSKUNTAVAALEISSA, HS 27.3.1992

Viime eduskuntavaalien poliittisessa radiomainonnassa suhtauduttiin aiheisiin tunteisiin vetoavasti ja vakavasti, lähes mahtipontisesti. Tuoreen tutkimuksen mukaan mainoksissa ei vastattu kampanjan aikana esille tulleisiin kysymyksiin tai muiden puolueiden väitteisiin.

Radiomainonta oli eduskuntavaaleissa yksinkertaista ja perinteisiin arvioihin sitoutunutta. Selvityksen mukaan mainosten aihevalintoja näyttivät ohjaavan ehdokkaiden omat näkemykset ja puolueiden suositukset. Mainonnan käytännön toteutuksesta ehdokkaat päättivät yhdessä mainostoimistojen kanssa.

Tutkimuksen vuoden 1991 eduskuntavaalien poliittisesta radiomainonnasta on teettänyt liikenneministeriö. Tutkimus tehtiin Svenska social- och kommunalhögskolanissa.

Puolueista kokoomus mainosti selvästi eniten. Sen mainosten osuus tutkimuksessa mukana olleilla paikallisradioasemilla oli yli 38 prosenttia. Seuraaviksi eniten mainostivat keskusta ja Sdp. Kolmen suurimman puolueen mainokset muodostivat neljä viidesosaa kaikista mainoksista.

Mainoksissa ei juuri ollut alueellisia eroja. Helsinkiläisten paikallisradioiden välittämissä mainoksissa korostettiin tosin hieman muita enemmän asia-aiheita ja vähemmän ehdokkaiden omia ominaisuuksia. Sisällöllisesti vain vihreiden mainokset erottuivat muista.

Paikallisradioista tutkimukseen osallistuivat Radio City, Radio Ykkönen, Radio Auran Aallot, Radio Sata, Radio 957, Radio Sataplus, Radio Simpsiö, Radio Paitapiiska, Radio Seinäjoki, Radio Jyväskylä, Radio Saimaan Aallot ja Radio Salminen.

Mainokset

PEKKA ”PABLO” SEPÄN TAMPERE-TV:N RUOKAOHJELMIA KOHTAAN KIINNOSTUSTA

Ote teoksesta Pablo Seppä – Entisen seinähullun täysijärkiset muistelmat, kust. Sateen Ääni, toim. Vesa Majanen, 2018

Kerran teimme ruokaa Olavi Virran keittokirjan resepteillä, olisiko ollut Olavi Virran ryynimakkaroita tai muuta sellaista. Illalla tuli puhelu aivan tuntemattomalta ihmiseltä, joka kertoi myös syöneensä Olan ryynimakkaroita. Ihmiset halusivat ottaa kantaa ja olla mukana.”

Usein ohjelman teko oli melkoista tohinaa. Ei mitään käsikirjoitusta, kuvaaja ja ohjelman pääideoija Timppa (Timo) Rajakallio vain sanoi että mennäänpä tuonne jäälle kuvaamaan, ja siitä lähdettiin.”

 

RADIO TAMPERE/ SATAPLUS, SEPPO TAMMILEHTO MUISTELEE

Varsinainen ”toimittajatyö” kohdallani oli 1989-1993. Jos puhutaan mainoksien tekemisestä radioille, aikajanaa voi laajentaa muutamia vuosia puoleen/toiseen.

Olin musiikkitoimittajana Aamulehti-yhtymän omistamassa Radio Tampereessa. Puolipäiväinen työni oli sinne aluksi musiikkityylien kokonaisuuksien valinta ja sen sektorin kaventaminen, oletettuun kuuntelijaryhmään. Myöhemmin sain ohjelmatunnin, jossa haastattelin suomalaisia artisteja+bändejä.  

 Tässä yksi mieleen jäänyt tarina.  Aika yhdelle musiikkitunnilleni oli lauantaina illansuussa. Valitsin tietenkin itse soitettavan linjan ja juttelin tarinoita aina biisien välillä. Minulla oli kuulokkeet tuolloin kokoajan korvillani ja homma eteni. Painoin keskittyneesti työtä, vaihdoin levyt nk. kahden levarin välillä vuorotellen, koska muuta järjestelmää ei tuolloin vielä ollut.  Olin vetänyt juttuja koko ajan, kun studiossa tekniikan mies tuli rauhallisena juttelemaan. Hän oli käynyt ostamassa hampurilaisen ja maitopurkin ja suoritti ateriointia. Sanoi minulle: ”Joo, ei ole mitään tietoa, mikä on katkaissut lähetyksen, mutta ehkä ulosmeno aivan pian jatkuu” Olin ihmeissäni ja sanoin, että olen tässä painanut ulos normaalisti juttuja ja musaa. Tekniikan kaveri totesi rauhallisena: ”No, itse sen vain kuulit, ei kukaan muu”. Ensin hiukan sapetti, mutta sitten huvitti. Muutaman minuutin kuluttua uloslähetys avautui ja jatkoin työtäni. En kehdannut kertoa kuuntelijoille muuta kuin, että ulostulovika on nyt korjattu ja jatkoin hommaani.

Aamulehti oli palkannut toimitukseen paljon nk. toimittaja-opiskelijoita, joista useista tuli myöhemmin kansallisesti tunnettuja toimittajia esim. TV-sektorille Helsinkiin. Varsinkin heille oli hienoa informoida viihdealan tapahtumia ja tarinoita, mitä itse oli vuosien saatossa kokenut.

Tuolloin oli hienoa kertoa alan jutuista, jotka jollakin tavalla olin itse kokenut.

Nykyään ei enää tule toimittajien omia kokemus asioita alasta kuin alasta. Kaikki jutut lähes kokonaisuudessaan kerrotaan vain ja ainoastaan tapahtumista, jotka yleisesti on tiedossa päivittäin. Kuuntelijoiden kiinnostus häviää juttuihin, koska kuuntelijatkin ovat jo kerrotut asiat kuulleet ja tiedostaneet.

RADIO TAMPERE, MUSIIKKITOIMITTAJA SEPPO TAMMILEHDON YHTEISTYÖKUMPPANI MUISTELEE

Ote teoksesta Seppo Tammilehto – Poutapilven poika (toim. ja kust. Unto Viitamäki, 2018)

ARVOSTAN TAMMILEHDON SEPON SUHTAUTUMISTA TEKEMISIINSÄ!

Yhteistyöni Seppo Tammilehdon kanssa alkoi joskus 1990-luvulla. Olen tiennyt hänet muusikoksi vuodesta 1987 alkaen, jolloin sain hänen laulamansa singlen itselleni. Sen jälkeen kävin useita kertoja jutustelemassa hänen soitinkaupassaan Tampereen uimahallin talossa. Juttujen pääaihe oli tietenkin musiikki. Aikaisemmin jo olin mielenkiinnolla kuunnellut hänen ohjelmiaan paikallisradio Radio Tampereessa. Se toimi erittäin vireästi Tampereella.

Jo tuolloin totesin Sepon rehdin asenteen myös radiotyössä. Hän kohteli kaikkia – niin laulajia, soittajia kuin musiikintekijöitäkin – tasapuolisesti. Musiikkiohjelmia hän teki nimenomaan kuuntelijoille heidät tarkasti huomioon ottaen. Tuota Sepon asennetta kaipaisin usein myös nykyisiltä toimittajilta sekä radiopäälliköiltäkin.

Seppo Nissilä

Lauluntekijä

RADIO TAMPERE, SEPPO TAMMILEHTON MUISTELMIA AIHEESEEN LIITTYEN

Ote teoksesta Seppo Tammilehto – Poutapilven poika (toim. ja kust. Unto Viitamäki, 2018)

Uudet hommat liittyivät mainoksilla eteenpäin meneviin radioasemiin. Tampereelle oli perustettu Aamulehti-konsernin omistama paikallisradio, jonka nimeksi tuli Radio Tampere. Sieltä otettiin yhteyttä ja tein sinne diilin, joka perustui musiikkikuvioitten linjaamiseen. Työ oli puolipäiväistä, mutta käytännössä se vei koko päivän aikaa. Suunnittelin sinne selkeän linjan, mitä radio kulloinkin soitti. Aiemmin se ei ollut sellaista, että toimittajat juttuja tehdessään nappasivat jonkun levyn soimaan, minkä ehtivät. Sinällään musiikkilinjaa ei ollut laisinkaan, vaan päivän kokonaisuus rakentui jazzista poppiin ja vanhasta tanssimusiikista iskelmien kautta ulkomaiseen rokkiin.

Toimittajista useat olivat yliopistossa opiskelemassa ja heistä kehkeytyi sitten ajan mittaan hyvinkin tunnettuja henkilöitä telkkariin ja iltapäivälehtiin. Itselleni tuo aika oli mukavaa, kun siitä sain vielä pienen palkankin. Samalla minulle aukesi oma radiotunti, jossa haastattelin useita kymmeniä viihdealamme tunnettuja esiintyjiä.

Masi Luomalla oli alakerrassa äänitysstudio, jossa tehtiin suurin osa mainoksista. Välillä minä juoksin sinne ja spiikkasin mainoksen tai tein siellä musiikinpätkän, jonka lauloin. Masi miksasi sen loppuun, vein valmiin tavaran yläkertaan ja se ajettiin ulos välittömästi.

Radio Tampere muutti nimensä myöhemmin Radio Sataplussaksi käyttäen sittemmin myös nimiä Radio Moro, Radio Alex Tampere ja Radio Plus Tampere.

 

RADIO 957:N OMISTUSSUHTEIDEN MUUTOKSISTA, HS:N ARTIKKELI 2.10.1992

Radio 957:n pääomistus siirtyy Turkuun ja Lahteen Tampereen yliopiston 

ylioppilaskunta luopuu radiotoiminnasta

Tampereen vanhin kaupallinen radioasema Radio 957 siirtyy pääosin lahtelais- ja turkulaisomistukseen. Uusien omistajien taustalla ovat turkulainen Radio Sata ja lahtelainen Rytmiradio.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta jää 957:n omistajaksi noin 13 prosentin osuudella.

Osapuolet sopivat Radio 957:n tuotantoyhtiön Tampereen Ääni Oy:n omistuspohjan laajentamisesta torstaina sen jälkeen, kun valtioneuvosto siirsi radion toimiluvan ylioppilaskunnan omistamalta Confiane Oy:ltä Tampereen Äänelle.

Tuotantoyhtiön osakepääoma nostetaan 200000:sta 800000 markkaan suunnatulla osakeannilla. Turussa toimiva Pro Radio (Radio Sata) ja lahtelainen Radioaktiivit (Rytmiradio) merkitsevät perustettavan uuden yhtiön kautta annin tasan, jolloin ne omistavat yhdessä 75 prosenttia Tampereen Äänestä.

Uudet omistajat ovat valmiit panostamaan Tampereen Ääneen vielä lisää siten, että yhtiö nousee raskaista veloistaan. Pro Radio on 40 prosentin osuudella omistamassa myös helsinkiläistä Classic Radiota.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta on omistanut suoraan ja yhtiöidensä kautta Tampereen Äänestä 60 prosenttia.

Tampereen Äänellä on 7-8 miljoonan markan liikevaihto ja 4,3 miljoonan markan velat. Suurin osa veloista on tullut viime vuosina, mutta esimerkiksi tämän vuoden ensimmäinen puolisko oli lievästi voitollinen.

Radio 957 irtisanoi kesällä kolme toimituksen henkilöä ja talouspäällikkönsä. Ohjelmaprofiilia on muutettu entistä musiikkivoittoisemmaksi, ja se on tutkimusten mukaan kääntänyt kuuntelijaluvut nousuun. Radion ohjelmapäällikkönä jatkaa Jari Korkki .

Radio 957 aloitti kaupallisten radioiden ensimmäisessä aallossa 1985. Tampereella on ollut Yleisradion ohella äänessä parhaimmillaan kolme kaupallista ja yksi epäkaupallinen radioasema. Radio Musa ajautui konkurssiin viime vuoden helmikuussa. Jäljellä ovat 957, pääasiassa Aamulehden omistama Radio Sataplus sekä yliopiston Radio Moreeni.

(Tampere, Helsingin Sanomat)

 

 

RADIO TAMPERE MUUTTI NIMENSÄ RADIO SATAPLUSSAKSI, HS:N ARTIKKELI 7.5.1991

Tampereen toinen kaupallinen radioasema, Radio Tampere, on ollut vapusta lähtien Radio Sataplus. Nimenmuutokseen pakotti Yleisradio, jonka mielestä paikallisaseman nimi oli hämäävän lähellä sen omaa alueellista ohjelmaa, Tampereen radiota.

Aamulehden ja Kansan Lehden omistama Sataplus uusii nimenmuutoksen myötä myös ohjelmistoaan. Asema on pestannut joukkoihinsa taloudellisiin vaikeuksiin kaatuneen Radio Musan kantavat voimat, Pentti Teräväisen ja Lasse Laakson , sekä useita Musan entisiä avustajia. Heistä koostuu aseman toinen ohjelmayksikkö, joka vastaa Teräväisen johdolla radion musiikkituotannosta.

Sataplus perustettiin heinäkuussa 1989. Asema aloitti tämän vuoden alusta vuorokauden läpi kestävän ohjelman.

(Tampere, Helsingin Sanomat)

HELENA YLÄNEN

Kuvassa myös levylle laulanut Lasse Laakso.