RADIO TAMPERE/ SATAPLUS, SEPPO TAMMILEHTO MUISTELEE

Varsinainen ”toimittajatyö” kohdallani oli 1989-1993. Jos puhutaan mainoksien tekemisestä radioille, aikajanaa voi laajentaa muutamia vuosia puoleen/toiseen.

Olin musiikkitoimittajana Aamulehti-yhtymän omistamassa Radio Tampereessa. Puolipäiväinen työni oli sinne aluksi musiikkityylien kokonaisuuksien valinta ja sen sektorin kaventaminen, oletettuun kuuntelijaryhmään. Myöhemmin sain ohjelmatunnin, jossa haastattelin suomalaisia artisteja+bändejä.  

 Tässä yksi mieleen jäänyt tarina.  Aika yhdelle musiikkitunnilleni oli lauantaina illansuussa. Valitsin tietenkin itse soitettavan linjan ja juttelin tarinoita aina biisien välillä. Minulla oli kuulokkeet tuolloin kokoajan korvillani ja homma eteni. Painoin keskittyneesti työtä, vaihdoin levyt nk. kahden levarin välillä vuorotellen, koska muuta järjestelmää ei tuolloin vielä ollut.  Olin vetänyt juttuja koko ajan, kun studiossa tekniikan mies tuli rauhallisena juttelemaan. Hän oli käynyt ostamassa hampurilaisen ja maitopurkin ja suoritti ateriointia. Sanoi minulle: ”Joo, ei ole mitään tietoa, mikä on katkaissut lähetyksen, mutta ehkä ulosmeno aivan pian jatkuu” Olin ihmeissäni ja sanoin, että olen tässä painanut ulos normaalisti juttuja ja musaa. Tekniikan kaveri totesi rauhallisena: ”No, itse sen vain kuulit, ei kukaan muu”. Ensin hiukan sapetti, mutta sitten huvitti. Muutaman minuutin kuluttua uloslähetys avautui ja jatkoin työtäni. En kehdannut kertoa kuuntelijoille muuta kuin, että ulostulovika on nyt korjattu ja jatkoin hommaani.

Aamulehti oli palkannut toimitukseen paljon nk. toimittaja-opiskelijoita, joista useista tuli myöhemmin kansallisesti tunnettuja toimittajia esim. TV-sektorille Helsinkiin. Varsinkin heille oli hienoa informoida viihdealan tapahtumia ja tarinoita, mitä itse oli vuosien saatossa kokenut.

Tuolloin oli hienoa kertoa alan jutuista, jotka jollakin tavalla olin itse kokenut.

Nykyään ei enää tule toimittajien omia kokemus asioita alasta kuin alasta. Kaikki jutut lähes kokonaisuudessaan kerrotaan vain ja ainoastaan tapahtumista, jotka yleisesti on tiedossa päivittäin. Kuuntelijoiden kiinnostus häviää juttuihin, koska kuuntelijatkin ovat jo kerrotut asiat kuulleet ja tiedostaneet.

Mainokset

RADIO TAMPERE, MUSIIKKITOIMITTAJA SEPPO TAMMILEHDON YHTEISTYÖKUMPPANI MUISTELEE

Ote teoksesta Seppo Tammilehto – Poutapilven poika (toim. ja kust. Unto Viitamäki, 2018)

ARVOSTAN TAMMILEHDON SEPON SUHTAUTUMISTA TEKEMISIINSÄ!

Yhteistyöni Seppo Tammilehdon kanssa alkoi joskus 1990-luvulla. Olen tiennyt hänet muusikoksi vuodesta 1987 alkaen, jolloin sain hänen laulamansa singlen itselleni. Sen jälkeen kävin useita kertoja jutustelemassa hänen soitinkaupassaan Tampereen uimahallin talossa. Juttujen pääaihe oli tietenkin musiikki. Aikaisemmin jo olin mielenkiinnolla kuunnellut hänen ohjelmiaan paikallisradio Radio Tampereessa. Se toimi erittäin vireästi Tampereella.

Jo tuolloin totesin Sepon rehdin asenteen myös radiotyössä. Hän kohteli kaikkia – niin laulajia, soittajia kuin musiikintekijöitäkin – tasapuolisesti. Musiikkiohjelmia hän teki nimenomaan kuuntelijoille heidät tarkasti huomioon ottaen. Tuota Sepon asennetta kaipaisin usein myös nykyisiltä toimittajilta sekä radiopäälliköiltäkin.

Seppo Nissilä

Lauluntekijä

RADIO TAMPERE, SEPPO TAMMILEHTON MUISTELMIA AIHEESEEN LIITTYEN

Ote teoksesta Seppo Tammilehto – Poutapilven poika (toim. ja kust. Unto Viitamäki, 2018)

Uudet hommat liittyivät mainoksilla eteenpäin meneviin radioasemiin. Tampereelle oli perustettu Aamulehti-konsernin omistama paikallisradio, jonka nimeksi tuli Radio Tampere. Sieltä otettiin yhteyttä ja tein sinne diilin, joka perustui musiikkikuvioitten linjaamiseen. Työ oli puolipäiväistä, mutta käytännössä se vei koko päivän aikaa. Suunnittelin sinne selkeän linjan, mitä radio kulloinkin soitti. Aiemmin se ei ollut sellaista, että toimittajat juttuja tehdessään nappasivat jonkun levyn soimaan, minkä ehtivät. Sinällään musiikkilinjaa ei ollut laisinkaan, vaan päivän kokonaisuus rakentui jazzista poppiin ja vanhasta tanssimusiikista iskelmien kautta ulkomaiseen rokkiin.

Toimittajista useat olivat yliopistossa opiskelemassa ja heistä kehkeytyi sitten ajan mittaan hyvinkin tunnettuja henkilöitä telkkariin ja iltapäivälehtiin. Itselleni tuo aika oli mukavaa, kun siitä sain vielä pienen palkankin. Samalla minulle aukesi oma radiotunti, jossa haastattelin useita kymmeniä viihdealamme tunnettuja esiintyjiä.

Masi Luomalla oli alakerrassa äänitysstudio, jossa tehtiin suurin osa mainoksista. Välillä minä juoksin sinne ja spiikkasin mainoksen tai tein siellä musiikinpätkän, jonka lauloin. Masi miksasi sen loppuun, vein valmiin tavaran yläkertaan ja se ajettiin ulos välittömästi.

Radio Tampere muutti nimensä myöhemmin Radio Sataplussaksi käyttäen sittemmin myös nimiä Radio Moro, Radio Alex Tampere ja Radio Plus Tampere.

 

RADIO 957:N OMISTUSSUHTEIDEN MUUTOKSISTA, HS:N ARTIKKELI 2.10.1992

Radio 957:n pääomistus siirtyy Turkuun ja Lahteen Tampereen yliopiston 

ylioppilaskunta luopuu radiotoiminnasta

Tampereen vanhin kaupallinen radioasema Radio 957 siirtyy pääosin lahtelais- ja turkulaisomistukseen. Uusien omistajien taustalla ovat turkulainen Radio Sata ja lahtelainen Rytmiradio.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta jää 957:n omistajaksi noin 13 prosentin osuudella.

Osapuolet sopivat Radio 957:n tuotantoyhtiön Tampereen Ääni Oy:n omistuspohjan laajentamisesta torstaina sen jälkeen, kun valtioneuvosto siirsi radion toimiluvan ylioppilaskunnan omistamalta Confiane Oy:ltä Tampereen Äänelle.

Tuotantoyhtiön osakepääoma nostetaan 200000:sta 800000 markkaan suunnatulla osakeannilla. Turussa toimiva Pro Radio (Radio Sata) ja lahtelainen Radioaktiivit (Rytmiradio) merkitsevät perustettavan uuden yhtiön kautta annin tasan, jolloin ne omistavat yhdessä 75 prosenttia Tampereen Äänestä.

Uudet omistajat ovat valmiit panostamaan Tampereen Ääneen vielä lisää siten, että yhtiö nousee raskaista veloistaan. Pro Radio on 40 prosentin osuudella omistamassa myös helsinkiläistä Classic Radiota.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta on omistanut suoraan ja yhtiöidensä kautta Tampereen Äänestä 60 prosenttia.

Tampereen Äänellä on 7-8 miljoonan markan liikevaihto ja 4,3 miljoonan markan velat. Suurin osa veloista on tullut viime vuosina, mutta esimerkiksi tämän vuoden ensimmäinen puolisko oli lievästi voitollinen.

Radio 957 irtisanoi kesällä kolme toimituksen henkilöä ja talouspäällikkönsä. Ohjelmaprofiilia on muutettu entistä musiikkivoittoisemmaksi, ja se on tutkimusten mukaan kääntänyt kuuntelijaluvut nousuun. Radion ohjelmapäällikkönä jatkaa Jari Korkki .

Radio 957 aloitti kaupallisten radioiden ensimmäisessä aallossa 1985. Tampereella on ollut Yleisradion ohella äänessä parhaimmillaan kolme kaupallista ja yksi epäkaupallinen radioasema. Radio Musa ajautui konkurssiin viime vuoden helmikuussa. Jäljellä ovat 957, pääasiassa Aamulehden omistama Radio Sataplus sekä yliopiston Radio Moreeni.

(Tampere, Helsingin Sanomat)

 

 

RADIO TAMPERE MUUTTI NIMENSÄ RADIO SATAPLUSSAKSI, HS:N ARTIKKELI 7.5.1991

Tampereen toinen kaupallinen radioasema, Radio Tampere, on ollut vapusta lähtien Radio Sataplus. Nimenmuutokseen pakotti Yleisradio, jonka mielestä paikallisaseman nimi oli hämäävän lähellä sen omaa alueellista ohjelmaa, Tampereen radiota.

Aamulehden ja Kansan Lehden omistama Sataplus uusii nimenmuutoksen myötä myös ohjelmistoaan. Asema on pestannut joukkoihinsa taloudellisiin vaikeuksiin kaatuneen Radio Musan kantavat voimat, Pentti Teräväisen ja Lasse Laakson , sekä useita Musan entisiä avustajia. Heistä koostuu aseman toinen ohjelmayksikkö, joka vastaa Teräväisen johdolla radion musiikkituotannosta.

Sataplus perustettiin heinäkuussa 1989. Asema aloitti tämän vuoden alusta vuorokauden läpi kestävän ohjelman.

(Tampere, Helsingin Sanomat)

HELENA YLÄNEN

Kuvassa myös levylle laulanut Lasse Laakso.

VALTAKUNNALLINEN MAINOSRADIO PAIKALLISTEN ASEMIEN TOIVEISSA, HS:N ARTIKKELI 12.9.1992

RADIO PORI PYRKII VALTAKUNNAN MAINOSRADIOKSI – RADIO CITY ON HAKENUT LUPAA VAIN SUURIMPIIN KAUPUNKEIHIN

Radio Pori on lisännyt painetta luoda valtakunnallinen mainosradio. Se jätti valtakunnallisuushakemuksen valtioneuvostolle ja liikenneministeriölle perjantaina.

Aikaisemmin valtakunnalliseksi mainosradioksi on veikkailtu lähinnä jotain Yleisradion kanavista tai helsinkiläistä Radio Cityä, joka nyt on kutistanut oman hakemuksensa koskemaan vain suurimpia kaupunkeja, alkuun Turkua ja Tamperetta. Näiden kaupunkien kaapelitalouksissa City jo kuuluu.

Radio Porin omistavat Teknisten liitto sekä porilaiset viestintäyhtiöt Ajan sana ja Satakunnan kirjateollisuus. Se perustelee hakemustaan mm. toiminnan tuloksellisuudella ja kannattavuudella. Vahva kuuntelu omalla alueella ”antaa vahvan uskon siihen, että luotu konsepti olisi toimiva myös valtakunnallisesti”, sanotaan hakemuksessa.

Juha Tynkkynen Radio Citystä kertoo liikenneministeriön vihjanneen sille, että kaupunkeihin keskittyvä laajenemishakemus menisi helpommin läpi. ”Jos joku saa lupia, tämä menee läpi.” Tynkkysen mukaan kaupunkihakemus perustuu osin siihen, että helsinkiläinen Radio Ykkönen, turkulainen Auran Aallot ja tamperelainen Sataplus olisivat yhdistämässä toimintaansa entisestään. Näillä on jo ollut yhteistä markkinointia ja Radio Ruuhkasuomi -yhteislähetyksiä, mutta sen enempää Ykkösestä kuin Sataplussastakaan ei vahvisteta sen laajempia yhdistymissuunnitelmia.

”Toimilupaehtojenkin mukaan enintään 25 prosenttia ohjelmista voi olla muita kuin itse tuotettuja”, sanoo Sataplussan toimitusjohtaja Matti Tulin . Ykkösen Markku Veijalaisen mukaan yhteisiä ohjelmia etsitään nykyistä enemmän, mutta kaikille kelpaavaa ohjelmaa on vaikea löytää.

Liikenneministeriön ylitarkastaja Ismo Kososen mukaan kaikki hakemukset käsitellään vasta ensi vuonna, kunhan 1990-luvun radiotoiminnan suuntaviivoja pohtiva työryhmä on saanut työnsä valmiiksi.

Valtakunnallista mainosradiota vastustavat niin Yleisradio kuin pääministeri Esko Ahokin . Ahon turkulaiselle Radio Sadalle syyskuun alussa antaman haastattelun mukaan sellaisen luominen Suomeen on kysymys, mistä hallituksessa ei ole edes keskusteltu.

KAISA HAKKARAINEN

 

RADIO TAMPERE, ASEMAN NIMEN KÄYTTÖ KIELTOON RAASTUVANOIKEUDEN PÄÄTÖKSELLÄ, HS, 20.6.1990 JA NIMEN MUUTOS, HS, 28.3.1991

Helsingin raastuvanoikeus päätti tiistaina, ettei tamperelainen paikallisradio Radio Tampere saa käyttää nykyistä nimeään, koska se on liian lähellä Yleisradion paikallisohjelman Tampereen radion nimeä. Yleisradio nosti asiasta kanteen viime syksynä.

Raastuvanoikeus määräsi Radio Tampereen muuttamaan nimensä 200000 markan sakon uhalla. Päätöksen perusteluna oli se, että Tampereen radio on vakiintunut Yleisradion käyttöön aputoiminimenä vuodesta 1985 lähtien. Kaupallinen Radio Tampere aloitti lähetyksensä viime vuoden heinäkuun lopussa.

Radio Tampereen asianajaja ilmoitti oikeudelle tyytymättömyytensä päätökseen. Raastuvanoikeuden ratkaisusta on tarkoitus valittaa vielä hovioikeuteen.

Aamulehden ja Kansan Lehden omistama Radio Tampere aikoo käyttää nimeään niin kauan, kunnes oikeuden päätös on saanut lainvoiman.

SATAPLUSSAKSI

Kaksi vuotta toiminut paikallisradio Radio Tampere vaihtaa nimensä toukokuun alussa. Uusi nimi on Radio Sataplus. Radio Tampereella on ollut nimestään kiistaa Yleisradion kanssa. Yleisradion mielestä Radio Tampereen nimi on liiaksi muistuttanut Yleisradion aluelähetyksissä käytettyä nimeä Tampereen Radio.

Radio Tampere aikoo uudistaa ohjelmistonsa nykyistä monipuolisemmaksi. Nykyisellään ohjelmisto on suunnattu lähinnä aikuisväestölle. Uutta ohjelmistoa suunnittelee joukko toimintansa lopettaneen Radio Musan toimittajia ja taustahenkilöitä.

0bcf74ec0ef40e6e117ce42c3506b-orig

Kuvassa oleva CD tämä yhä Huuto.net:issä myynnissä oleva kohde:http://www.huuto.net/kohteet/joulu-soi-eetteriin–radio-tampereen-kuorovinyyli-7199/430017375