MEGAVELI, REISSURADIO, MATKAMESSUT 1997, toim. VELI KÄRKKÄINEN ja ELINA JAKONEN

Reissuradiokooste 16.-19.1.1997

Helsingin Messukeskus, 11. kerta kun Matkamessut järjestettiin

Pohjois-Lapin matkailun edustaja Irja Jehremoff:

– tarjoilee kuivaa lihaa, tarjouksessa Ivalon paliskunnan poroa, katjanmarjalla maustettua

– Jehremoffin samsar päähineenä

– tällä hetkellä tulevia hiihtolomia, kesää, syksyä ja koko loppuvuotta kaupataan

– Pohjois-Lapin alueen eri paikkakuntia esittelee esittein

Lea Kontturi, Ivalon hotellin johtaja

-Ivalossa – 20 C, puoli metriä lunta, pari senttiä etelässä

– varaustilanne hyvä tällä hetkellä, paljon suomalaisia, paljon myös ulkolaisia asiakkaita

Dominique, Kiilopää, Lappi

– lumikengät tämän talven hittituote, hiihdon sijasta jatkuvasti mieluummin kävelyä lumikengillä

– asiakkaita ollut riittävästi, todella hienosti mennyt

Matkailutoimittajain Kilta ry:n jakamat risut ja ruusut, Killan puh. joht. Eero Nokela, matkailutoimittaja suuressa perhelehdessä

– vuoden matkailukohde- palkinto, Kuopion Rauhalahden alue sai, perusteet: yli 80 ha suuri vapaa-ajan alue, kiinteä ja toimiva yhteistyö yhdistyvät, osapuolina ay-lomajärjestön omistama hotellikylpylä, Kuopion kaupungin Matkailupalvelu Oy:n leirintäalue sekä yksityiset yrittäjät

Raadin mielestä Rauhanlahdessa yhdistetään terveellä tavalla ja ilman prameilua suomalaisen matkailun luonnollisia peruspilareita ja tuotteistamista.

– vuoden matkailuhenkilö on turkulainen Aiju von Schöneman. Valitsivat hänet korostaakseen ammattilaisen työtä, sellaisen ammattilaisen työtä, jonka tavallinen matkailija huomaa. Kilta kiersi Turussa syksyllä ja sattumalta Aiju oli heidän oppaansa kun kiersivät Turkua. Oli niin hauska, informatiivinen ja monipuolinen kierros että valitsivat hänet.

– risuja/ Seitikin sai tänä vuonna Tielaitos. Tienvarsiopasteet matkailukeskuksiin ja muihin alan yrityksiin eivät siinä kunnossa kuin yrittäjät ynnä matkailutoimittajat ne näkisivät

Viime vuoden matkailuhenkilö Risto Välttilä

– toim. joht.. Helsinki Expert, vanhan firman nimi juuri muuttunut. Juridinen nimi edelleen Helsingin Matkailuyhdistys ry, uusi markkinointinimi kertoo enemmän firman toiminnasta, taipuu hyvin eri kielillä

– uuden vuoden matkailuhenkilön valinta erinomainen, Turun tuomiokirkon ja Turun kaupungin opas, myös Retretissä toiminut erittäin laajakatseinen, mukava ihminen, iso tietämys matkailuun liittyvistä asioista, niin aikuisille kuin lapsillekin hyvin esittää asiat

– kotimaan puoli messualueesta erittäin mielenkiintoinen, näyttävämpi ja parempi kuin aikoihin

Hotelli-kylpylä Rauhalahden johtaja Tapio Nokkala

– mies toi aikoinaan savusaunasimulaattorin, naistentanssisimulaattorin ym. , hauskoja lomahassutteluja varastossa lisää

– yhteisesiintymisiä Sirkus Savon osastolla

– keskittyvät hyvin pitkälle asiakaselämyksien hoitamiseen, Suomen paras matkailutuote vuonna 1977

– naistentanssituote Suomen parhaaksi valittu, löytyy ainoa Suomen viiden tähden leirintäalue, hotelli-kylpylä ensimmäinen laatu 9002- järjestelmää, joka on sertifioitu, sis. mm. Suomen ensimmäinen seinäkiipeilyhalli, trooppinen kylpylä, maailman suurin savusauna

– saunomisen MM, 64 lauteilla yhtä aikaa istumassa

– hotelli-kylpylä, camping ja hostelli eli halpahotelli tarjoavat majoitusmahdollisuuksia, yrittäjiä 12 kpl alueella, alkaen kosmetologista laivafirmaan

– myös metsäkämppä mukana, keskellä savolaista järvimaisemaa, aitoa luonnonrauhaa, 6 km keskustaan, koko 80 ha, yli 40 aktiviteettia alueella, jokaiselle jotakin, mm. Uppo-Nallen koti, nukketeatteritoimintaa ym.

– opasteet moottoritieltä alkaen erinomaiset

– 120 000 vuosittaista yöpyjää, 150 000 päivä-, ilta- ja yökävijää

– naisten onnitteluhalauksien määrästä pitänyt kirjaa, 598 viimeisin lukema, tavoitteena 1000 matkamessujen aikana

Suojuoksusimulaattori, testaamassa toim. Elina Jakonen

– Ella Flyckman opastajana

– minihame päällä, kuljetetaan kepukkaa päästä toiseen, lopuksi maahan rähmälleen, vesipatjan alla runkopatjan palasia erilaisilla jousituksilla

– Risto Nihtilä mukana myös, Hyvinkäällä myynyt puhdasta ilmaa, 15 mk/ purkki, Sveitsi ja Rautatiemuseo, Parantola 100 v. (tammi-helmikuun aikana esittelyä) suosittelemisen arvoisia matkakohteita

Antti Pajula, Benefon

– matkaturvapuhelimia markkinoivat, laite toimii kuin vanhusten käytössä oleva lankaturvapuhelin, yhdellä napin painalluksella yhteys turvakeskukseen, toimii TELE:n NMT 450-verkossa koko Lapin alueella, myös yksityisen ihmisen käytössä

– Lapin koiravaljakkosafarissa, moottorikelkkasafarissa, maastohiihdossa, siipipurjehiihdossa voi sattua kaikenlaista joissa ko. laite tarpeen

– tarjoavat eri hiihtokeskuksiin, eri ohjelmapalvelutoimistoille vuokrattavaksi

– puhelin tulee täysin vesitiiviissä muovipussissa, koska 80 % kevätkauden aikana huoltoon tuotavista puhelimista jossain määrin kastuneita

– myös kotijoukoille voi soittaa kun ilmoitetaan etukäteen matkaturvapuhelimen numero, kotoa voidaan tiedustella

– ensimmäinen hätäpuhelu yhdistyy Helsingin SPR:n turvakeskukseen, asiakastiedosto on heti auttajan nähtävillä

– Ylläs Holiday Services ensimmäinen yhteistyökumppani, ensi viikolla käyntiin, Saariselän Teuvo Katajamaa aktiivisena myös asian tiimoilta

Mainokset

RADIO YKKÖNEN, RADIO ETTAN, 1985-1995, HELSINKI, VUORENHUIPUT, 26.10.1992, toim. Tuija Wuori-Tabermann, haastattelussa Petri Kaivanto, lähetyksen sisältö

Haastattelun sisältöä:

– yritti pari vuotta sitten Anita Hirvosen kanssa Euroviisuihin duetolla muttei se oikein mennyt läpi, ensin Toni Lähteenmäelle ehdotti ko. esitystä mutta Euroviisut sai innostuksensa lopahtamaan

– laulun teko erityisen kiehtovaa, sanoittaminen työläämpää kuin säveltäminen ja sovittaminen, esiintyminen innostaa myös

– haluaisi tehdä ihan rockmusiikkia ja sävellettyä lyriikkaa, kolme vuotta sitten lauloi tangoja

– 16-vuotiaana huomasi pianon soiton opiskelun jääneen retuperälle, ei tullut konserttipianistia joten rupesi säveltämään

– Levyraadin tuoma julkisuus antoi mahdollisuuden tehdä vihdoin oman levyn

– pöytälaatikon pohjalta pari aika vanhaakin sävellystä uudella N, love- levyllä mukana

– Irina Krohnin Levyraatiin tulon myötä ohjelma muuttui hulluksi keskusteluohjelmaksi jossa musiikista ei puhuttu enää mitään

– asuessaan Italiassa sävelsi musikaalia

– mielestään Pariisissa, Milanossa ja Tukholmassa tehdään kaikkein mielenkiintoisinta musiikkia tällä hetkellä, tällä hetkellä Italiassa sooloartistit lähinnä ovat aktiivisia levytysten osalta

– Alice ensimmäinen kontakti Italian kieleen ja musiikkiin joskus kahdeksan vuotta sitten, Suomessa esiintynyt, tulkannut lehdistötilaisuuden, teki kotidemon kolme vuotta ennen Alicen levytystä vanhasta italialaisesta biisistä ?

– ei omaa bändiä, myöskään levyllä, enemmän kiinnostaa tehdä lauluja muille artisteille

– oli pitkään haaveillut saada tehdä tekstin Anneli Saariston levytettäväksi. Aina eilinen- tekstin tarkoitti alun perin itselleen mutta Anneli kiinnostui sitten siitä myös. Hijo de la lunan suomenkielistä tekstiä ei saanut levylle kun muut sanoittajat ehtivät ensin.

– työtön tällä hetkellä ensimmäisiä keikkoja odottaen

Musiikkisisältö:

Petri Kaivanto/ Seuraan

?

Alice/ ?

Anneli Saaristo/ Aina eilinen

Petri Kaivanto/ Tappajablondin paluu osa 2.

Franco Battiato/ ?

Petri Kaivanto/ Äidin pikku sankarit

Kuuntele mainoskatko ja Ettan soi- tauottoman pätkä:http://yourlisten.com/magomusa/radio-ykknen-commercial-break-autumn-1992 http://yourlisten.com/magomusa/radio-ettan-1992-jingle-and-non-stop-broadcasts-start

RYTMIRADIO LAHTI, PÄIVI LAPPALAINEN, MUISTELMIA 1989-1990

Paikallisradiomuistelmani

Kuuntele pätkä muisteloa Ylen Aikaisen Musiikkia ja muisteluita- ohjelmasta, läh. 12.9.1992:http://www.themusichutch.com/listen-song/ylen-aikainen-80228105118105327697112112971089710511010111032105110116101114118105101119/131389/

Olin onnellinen esikoiseni, Johannan äiti. Asuimme Lahdessa

Metsäkankaalla mieheni, kitaristi Teemu Nousiaisen kanssa.

Olin vielä äitiyslomalla ja pian siirtymässä taas töihin.

Vauva oli rauhallinen ja terve, se nukkui aina

pitkät päiväunet. Se, ja moninainen lapsenhoitoverkosto mahdollisti

kirjoittamiseni lehtiin lähinnä Etlariin, ja City-lehteen vapaa-ajalla.

Myös mieheni tuki tekemistäni hoitamalla esikoistamme.

 

City-lehteen pääsin Lahteen muuttaneen Arja Kotirannan tavattuani.

Hän tuli kotiimme toimittajan roolissa tekemään juttua mieheni yhtyeestä, Jailbirdsista.

Sitä juttua ei koskaan tehty vaan Arja Pyysi minut City-lehteen avustajaksi.

Olin ilmeisesti esitellyt kykyjäni etevästi 🙂

Kirjoittaessani City-lehteen huomasin monen siellä olevan henkilön olevan myös radiossa.

Kotirannan Arjakin siellä touhuili. Olen todella tyytyväinen, että sain kirjoittaa City-lehteen. Siitä tienasi mukavasti. Tienasin sen rahan jutuista, minkä hävisin äityslomarahoissa. Ja sain seuraavana vuonna kunnon veromätkyt.

Muistan kyselleeni palkkioiden maksupäivää puhelimella myös päätoimittaja Sam Inkiseltä. Hän oli oikein mukava heppu. Sittemmin Lahden City-lehden päätoimittajaksi tuli myös Tiirismaan koulussa vaikuttanut Timo Taulo. Olen itsekin musiikkiluokkien kasvatti, joten hän tuntui oikein tutulta ja turvalliselta.

 

Kerran Taulo kutsui City-lehden avustajat Olutpaneeliin Freetime-ravintolaan.

Lähdin sinne City-lehden sihteerin Tuulan kanssa.

Olin kuullut Rytmiradiossa olevan jonkun V-P Pekkolan ohjelmapäällikkönä ja olin tehnyt sotasuunnitelman puhuakseni hänet ympäri, että pääsisin itsekin Rytmiradioon juttuja tekemään. Mieheni työkaveri oli nimittäin kehunut ääntäni kuultuaan minun ääneni puhelimessa ja oli ihan varma, että olin joku radiotoimittaja.

Illan kuluessa tuli sitten otettua oikein olan takaa olutta, (firman piikkiin!) ja viimein löysin sen kuuluisan Pekkolankin. Puhuin kuin Runeberg ja lauloinkin. Pekkola totesi, että

laulutaito ei ehkä ole niin tärkeä alalla. Hän lupasi, että saan tulla kokeilemaan.

 

Parin viikon vakaan harkinnan jälkeen soitin Pekkolalle, ja hain laitteen. Hän antoi vielä pikaisia ohjeita äänityslaitteen käyttöön.

Heikki Luoma oli lahtelainen esikoiskirjailija ja olimme tavanneet epävirallisen runoryhmämme esiintyessä Kauppaopiston auditoriossa 1984.

Heikki tuijotti tuolloin suoraan silmiini ja hymyili, kun sain runoni luettua yleisölle.

Hän halusi liittyä oitis runoryhmäämme ja kertoi kirjoittavansa kotiseuturunoja.

Sitä liittymistä ei koskaan tapahtunut, koska ryhmän jäsen, kirjailija Merja Virolainen ilmoitti katkerasti jättävänsä ryhmämme, jos Luoman Heikki astuu kuvioihin. Draama queen!

 

Tein ainakin puolen tunnin haastattelun tästä alunperin kyyjärveläisestä Heikki Luomasta, joka työskenteli pitkään muun muassa Lahden Enzo Gutzeitilla graafisena suunnittelijana.

Hän ylitti vuonna 1989 julkaisukynnyksen esikoisromaanillaan, näytelmällään, ja tv-käsikirjoituksellaan. Puhuimme myös Lahden kirjallisesta ilmapiiristä, kirjailijoista ym tuiki tärkeästä…

Nauhoitin ohjelman. Äänimieheksi sain nykyisen Hartwall Areenan toimitusjohtajan, poikamaisen komean Kimmo Kivisillan, joka osasi hyvin käsitellä ensikertalaista radiossa.

Hyvänä pohjana ohjelmalle minulla oli jo yksi haastattelu Luomasta, jonka olin tehnyt City-lehdelle, ja Etlarille. Tosin Etelä-Suomen Sanomat eivät julkaisseet kirjailijahaastatteluja

avustajiltaan. Kuunnellessani ohjelmaa minulle tuli ihana kutkuttava olo, että olin saanut sentään jotain aikaan. Tuntui aivan neitsytmatkalta. Tarkoituksenani oli tehdä juttu-sarja päijäthämäläisistä kirjailijoista.

 

Kyselin palautetta Pekkolalta ohjelmasta ja se oli ikävä kyllä kiitettävää. Samaan lähtöön hän kertoi, että ei yhtään muista luvanneensa minulle mitään siellä Olutpaneelissa. Mutta ei todellakaan pettynyt juttuuni. Samalla hän kertoi vaihtavansa työpaikkaa Helsinkiin.

Hän esitteli minulle seuraavan ohjelmapäällikön, joka tulisi olemaan kanssani tekemisissä.

Mustat paksut silmälasit peittivät omituisen mustapukuisen miehen vinot silmät.

Hänen nimensä oli Antero Mertaranta. Hän tervehti minua oikein kädestä. Vieressä istui myös toimittaja Marja Haverinen.

Olin pettynyt. Kun olin löytänyt sellaisen ihmisen, jolle olisin halunnut alaiseksi pidemmäksikin aikaa–

Niin tietysti hän lähtisi pois. Lupasin jatkaa juttujen tekoa. Pekkola toimi rehellisesti ja maksoi palkkion kuten oli luvannutkin. Mitään jatkoa jutuille ei tullut, koska muutimme pian mieheni työn perässä Nurmijärvelle, ja aloin odottaa toista lastani. Artikkeleiden teko päijäthämäläisiin julkaisuihin loppuivat siltä erää. Heikki Luoman kanssa olemme aika-ajoin olleet yhteydessä — ainakin silloin, kun olen tehnyt hänestä juttua. Viimeksi kaupunkilehti Varttiin vuonna 2009.

 

Päivi Lappalainen

RADIO YKKÖNEN, RADIO ETTAN, RADIO ONE, 1985-1995, MEGAVELI OY, NMT 10 VUOTTA, 1992

NMT 10 vuotta v. 1992, toim. Veli Kärkkäinen

Maaliskuussa juhlittiin matkapuhelimen 10-vuotista taivalta. Tällä kommunikointilaitteella on lähes 300.000 tilaajaa tänä päivänä.

Reijo Toivola oli vetämässä alusta alkaen NMT-projektia. Viralliset avajaiset juhlittiin rakennusmestarien talolla 10 vuotta sitten.

 

Toivolan muistelmia tuohon tilaisuuteen liittyen:

 

Liikenneministeriöstä edustajia oli paikalla tuossa tilaisuudessa erityisesti. Norjalais-ruotsalainen Tomas Hauk, pohjoismaisen NMT-työryhmän pitkäaikainen puheenjohtaja oli kaukaisin vieras. Virallinen käyttöönottopäivä 1.3.1982 oli lyöty lukkoon jo yli 2 vuotta aikaisemmin.

 

Järjestelmän edistymistä vahdittiin hyvin tarkkaan. Tätä varten perustettu erityinen hankeryhmä piti hyvin säännöllisesti kokouksia. Sekä teknillinen rakentaminen että myös rahankäyttö olivat hyvin tarkan valvonnan alaisena. Kalevi Nerontausta veti ko. ryhmää. Suomessa päästiin kokeilemaan pystytettyjä tukiasemia niin että ne kytkettiin Ruotsissa olevaan keskukseen.

 

Vuonna 1987 otettiin käyttöön NMT 900. Suomessa olevasta keskuksesta järjestettiin ohjausyhteydet länteen päin jotta muut pohjoismaat pääsevät kokeilemaan tämän ohjausjärjestelmän teknisiä finenssejä. Suomessa kehitettiin simulaattori jolla pystyttiin kaikki toiminnat tarkistamaan. Ja jotta muut pohjoismaat saivat tämän toiminnan käyntiin, niillä oli suorastaan pakko saada ne vehkeet Suomesta. Tämä oli ensimmäinen laitteisiin kohdistunut pulma. Toinen erityinen ongelma oli että NMT 450 alkoi mennä tukkoon siitä lähtien kun se avattiin. Aika pian sen jälkeen alkoi uuden NMT:n suunnittelu 900 MHz:n alueelle. Kun asiakkaat rupesivat vaatimaan taskuun mahtuvia radiopuhelimia, tehtiin isäntinä yhteispohjoismainen päätös jonka mukaan NMT 450:n järjestelmälle ei annetakaan lupia kannettaville ajatellen uutta NMT:tä myyntivalttina. Kaikki ei mennyt kuitenkaan aivan suunnitelmien mukaan eri maiden tehtyä omavaltaisia päätöksiä. Sitten annettiin lupa Nokialle ensin 50.n radiopuhelimen tekemiseen, sitten määrä nousi vähän yli sadan ja referenssiä hyvin toimivista vehkeistä Suomen verkossa kun oli, varmisti se Nokian pärjäämisen maailmalla.

 

Ryhmäpäällikkö Atte Torkko:

 

– mukana alusta lähtien NMT:tä kehittämässä myös

– silloisella radio-osastolla noin kymmenkunta henkilöä, tänä päivänä matkapuhelinpalveluissa 300 henkilöä

– Matti Makkonen mukana yhteispohjoismaisessa kehitystyöryhmässä

– paperitasovaiheen jälkeen teknisen alan osaajille siirtyi työ alkaen kesällä 1981, Heinola ensimmäinen rakennettu tukiasema, joka kytkettiin Tukholman keskukseen MTX:een.

– silloiset 12 telinettä, 12 m pitkä rivi vastaa tämän päivän 30 radiokanavaa yhdessä kaapissa

– yötä myötä tekivät töitä, aina löytyi niitä, jotka eivät järjestelmän toimivaisuuteen uskoneet

– Turkki tilasi ensimmäisenä NMT-verkon vuonna 1986, Torkko oli itse siellä lähes vuoden töissä myös. Avaussoiton teki maan silloinen pääministeri Osal? . Torkko kuunteli puhelua ja kun kertoi turkkilaisille sen sisällöstä, he kalpenivat ja kävivät melkein kurkkuun kiinni sanoen, että ei pidä kertoa kellekään kuunnellusta puhelusta, lähes vankilakeikka ko. maassa

– Turkin jälkeen Nokia on myynyt Kiinaa, Ranskaa, Algeriaa myöten näitä järjestelmiä. Tänä päivänäkin menee niin Kaukoitään kuin Eurooppaan kotimaista tekniikkaa

– alkuaikoina tukiasemista lähti tehoa 50 W, kävivät niin kuumana että vain rukkaset kädessä pystyi käsittelemään, tänä päivänä solukoko pienentynyt niin paljon että antenniin lähtevä teho on 0,1 W, valtava määrä kanavia saadaan tilaan joka ennen oli.

– ensimmäiset NMT-mallit painoivat 15 kg, mallia raahattava, tämän päivän puhelimet painavat 300 g, saa povitaskuun tai paidan rintataskuun mahtumaan

– kun paikkakunnalle vietiin NMT-tukiasema, oli paikallisradio haastattelemassa ja paikallislehti ottamassa valokuvia, lehdistötilaisuuksia pidettiin paikkakuntakohtaisesti

 

Tuotepäällikkö Erkki Lehtonen, matkapuhelinpalvelut:

 

– mukana alusta lähtien, edelleen samoissa tehtävissä

– NMT:n aloittaessa HS:ssä julkaistiin artikkeli siihen liittyen jossa arvioitiin kymmenen vuoden päästä tilaajien määrän olevan n. 80 000, nyt 280 000, hyvin nopeasti lähestytään 300 000:n rimaa, sosiaalinen tilaus palvelulle selvästikin oli

– tuotteen elinkaari oli ennen muutamia vuosia, nykyään lähestytään viihde-elektroniikan elinkaarta, kerran vuodessa uusi matkapuhelinsukupolvi, joka kerta parempi, niin toimivuudeltaan kuin myös kooltaan pienempi

– tyypillinen painopiste tällä hetkellä NMT 900-verkon peittoalueen parantaminen, 80 % ko. puhelimista käsipuhelimia tällä hetkellä

– tänä vuonna NMT-käyttäjälle kaksi suurinta uutuutta NMT Private ja NMT Vastaaja, Private NMT-vapaa-ajan liittymä, esim. mökkikäyttäjälle soveltuva, halvempi vaihtoehto, vuosimaksu vain vähän yli 300 mk. Vastaaja taas on puhelimeen liitetty vastaaja joka mahdollistaa sataprosenttisen tavoitettavuuden, erittäin edullinen myös, vain liittymämaksu, 122 mk, ei mitään kuukausimaksuja Vastaajan hallinnasta, vain käyttömaksut

– GSM käynnistymässä, matkapuhelimen kokoinen, näköinen ja hintainen laite, järjestelmänä teknisesti täysin mullistava, myöhemmin tuo eurooppalaisen yhteiskäytettävyyden, 18 maata tällä hetkellä Euroopassa, jossa puhelimen tai tilaajakortin haltija voi käyttää puhelintaan,

tuo uusia mahdollisuuksia, datan ja faxin lähetykset todella yksinkertaisia

– Baltiassa toimii jo NMT-verkko joka sekä Virossa että Latviassa tekniikaltaan käyttää Suomen tekniikkaa, paraikaa käynnistetään omaa järjestelmää voimakkaasti, molemmissa maissa TELE mukana näissä yhteisyrityksissä, taloudellisen kehityksen myötä odotetaan voimakasta tilaajakasvua, tarkoitus saada myös Venäjän Karjalaan pisteitä alueille, joilla suomalainen yhteistyö voimakasta, Kostamossa ja Murmanskissa tukiasemia jo olemassa

 

Liikenteenharjoittaja Raimo Stenvall, Tuusula

 

– alusta asti huomannut NMT:n hyödyn ja mahdollisuudet

– tänä päivänä saa hyvin kuskeihin suoraan yhteydet, saa tilaukset hoidettua heidän välityksellään nopeasti, niin asiakkaan kuin kuljetusyrittäjän etu

– yli 20 autopuhelinta löytyy firmasta. jokaisessa kuorma-autossa NMT, arppi, sisäinen ULA-järjestelmä toimii yrityksen autoissa 50 km:n säteellä Etelä-Sumessa, 450 MHz:n puhelin kuuluu myös Viron rannikolla

– vuonna 1973/1974 tuli ensimmäinen arppi, puhelimen hinta silloin huomattavasti kalliimpi kuin tänä päivänä, kaikkein tärkeimpiin autoihin hankittiin puhelimia

 

Finlandia-talo, 16.3.1992:

 

– eri näköisiä uutisaiheita julkistettu, puhuttu tulevaisuudesta ja vähän kerrattu menneitä

– puheenvuoroja: liikenneministeriön kansliapäällikkö Juhani Korpela, Hans Nyre skandinaavisesta matkapuhelinoperaatiosta, sen menneisyydestä ja nykyisyydestä, professori Tapio Pento kotimaisesta tutkimuksesta esittäen veikkauksia myös tulevaisuudesta, toimitusjohtaja, TELE:n johtaja Olli Salin kertasi asioita, pääjohtaja Pekka Vennamo kiitteli kaikkia osaajia tehdystä työstä ja johtaja Matti Makkonen TELE:n matkapuhelinpalveluista illan isäntänä piti viimeisen puheenvuoron

Makkonen:

– veikkasi että vuonna 2000 Suomessa on miljoona matkapuhelinta, NMT:tä ja GSM:ää

– tänään julkistettiin lisäliittymätekniikka, jonka ansiosta GSM tulee NMT-käyttäjille lisäksi vielä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

RADIO ENERGY, RADIO YKKÖNEN, RADIO ETTAN, RADIO ONE, LENTÄVÄ LÄHTÖ, 18.5.1989, LÄHETYKSEN SISÄLTÖ

to 18.5.1989 klo 6.03-6.30, toim. Petri Kaivanto.

Soitetut musiikkiesitykset:

Mamba/ ?

Eric Clapton/ Wonderful tonight

Marie Fredriksson/ Längtan

Asiasisältö: 

Mainokset:

Aurinkomatkat

Mikro Mikko

Finnair

Action Wear

Aikalan Kello ja kulta, Pohjolan Kello ja kulta

Eilen Panimoliitto julkaisi Suomen Gallupilla teettämänsä mielipidetutkimuksen alkoholipolitiikasta ja kansalaisten mielipiteistä.

Kansa ei odotetusti pidä siitä, että alkoholin hintaa jatkuvasti nostetaan. Varsinkin miehet ovat kaikenlaisia rajoituksia vastaan. Oluen alkoholipitoisuuksia ei pitäisi vähentää valtaosan mielestä ja viiniä pidetään tulevaisuuden juomana. Yhteensä 1040.a henkilöä haastateltiin tutkimusta varten. 4 % ilmoittaa käyttävänsä alkoholia säännöllisesti ja vain 61 % silloin tällöin. Panimoliitto oli mielissään siitä, että olutta ei nähdä tienä väkevämpään juomiseen.

D.J. Tuovin alkoholin käyttövalistus

Tsäbän ja Örden vastaava valistus

Erkki-nimen (päivänsankari) taustasta juttua Kustaa Vilkunan kirjoittaman mukaan