PAIKALLISRADIOAIHEISESTI OTE TEOKSESTA STADIN DISKOHISTORIA, OSA 7.

Ko. teos, toim. ja kust. Mikko Mattlar, 2017.

Paikallisradioiden ja diskojen yhteistyö toimi molempiin suuntiin. Lokakuussa 1985 Ky-Exitin Club 77:ssä soitti levyjä ”The Incredible Night Train Show Host DJ Toni Tähti” eli kyseisellä aliaksella Night Train- ohjelmaa Radio Cityssä toimittanut Mitja Tuurala. Radiotyö nosti dj- statusta keikkamarkkinoilla ja toisinpäin. Toisinaan dj- historian kerrokset kohtasivat. Helmikuussa 1986 KY- Exitissä vieraili Ettanin Road Show- kiertue, ja samalla radiokanavan toimittajat Joke Linnamaa ja Jay Jay Leskinen palasivat diskoon, jonka edeltäjissä he olivat soittaneet levyjä jo kauan ennen paikallisradioiden läpimurtoa.

”Paikallisradiotoiminta on vakiinnuttanut elämäni ja enää harvoin, tuskin koskaan minua saa liikkeelle Kehä kolmosen ulkopuolelle”, Linnamaa kertoi Ilta-Sanomissa lokakuussa 1986. Helsinkiläisen dj-alan uranuurtaja juhli tuolloin 40-vuotissyntymäpäiviään, keikkavuosia oli takana 18.

Kuvassa em., myös muusikkona tunnettu Tuurala.

Mainokset

RADIO 957:N JÄÄKIEKON MM-KISOJEN VÄLITYKSESTÄ PAIKALLISRADIOILLE, HS:N ARTIKKELI 26.2.1993

Radio 957 tuottaa jääkiekon MM-kisat paikallisradioille

Tamperelainen paikallisradio Radio 957 selostaa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut huhti-toukokuussa suomalaisille paikallisradiokuuntelijoille. Suorat selostukset Dortmundista ja Münchenistä kuullaan ainakin 25 paikkakunnalla.

Suomen kisamenestyksestä riippuen selostuksia tulee 13-15 ottelusta. Paikallisradioiden selostajina Saksassa ovat Juha Lindgren ja Kalevi Pollari. Otteluselostusten lisäksi he välittävät ennakkoraportteja huhtikuun 5. päivästä alkaen sekä kisojen aikana toistakymmentä suoraa raporttia haastatteluineen. (STT)

PAIKALLISRADIOAIHEISESTI OTE TEOKSESTA STADIN DISKOHISTORIA, OSA 6.

Ko. teos, toim. ja kust. Mikko Mattlar, 2017.

Sähköisen median tarjonnan laajentuminen oli dj Njassan mukaan tärkeä tekijä siinä, että Helsinkiin syntyi yhä enemmän erilaisia yleisöjä, joille saattoi järjestää eri konsepteilla toimivia klubeja ja tpahtumia. ”Taivaskanavat avautuivat, jolloin jengi näki kaiken sen, mitä muualla tapahtuu. Sitten tulivat Radio City ja muutkin paikalliskanavat. Cityhän pumppasi kaikenlaista nuorison suosimaa musiikkia, pystyi tekemään hittejä ja soittamaan matskua, jota ei ehkä aiemmin oltaisi soitettu radiossa eikä se olisi välttämättä mennyt muualla Suomessa läpi. Radio Cityssä tuli soitettua kaikenlaista musiikkia, ja joku uusi musagenre tuli melkein joka vuosi.”

”Nousukausi oli myös yksi tekijä. Ihmiset halusivat päästä juhlimaan, rahaa sai pankista ja laskut maksettiin kun jaksettiin. Se oli sellaista huliviliaikaa, ja vaikka monet puhuvat, että se oli juppiaikaa, niitä juppeja oli noin kaksi kappaletta kaupungissa ja muut olivat vaan. Firmat pistivät törsäten menemään, joten silloin järjestettiin hyviä bileitä”, hän jatkaa.

Oheinen Njassan kuva Radio Cityn studiossa on poimittu tästä YLE:n Elävän arkiston artikkelista.

RADIO LÄNNENTIEN TOIMINTAA KÄSITTELEVÄ HAASTATTELUARTIKKELI, HS 17.3.1994

Lännentie, uusin tulokas

Paikallisradiokentän tuorein tulokas on radio Lännentie Lohjalla. Asema aloitti syksyllä.

Lännentien ohjelmat kuuluvat 50 kilometrin säteellä Lohjasta. Ohjelmat kuuluvat siis esimerkiksi Kirkkonummella, Karjaalla, Suomusjärvellä ja Karkkilassa. Tärkeintä ydinaluetta ovat Lohja, Karjalohja, Sammatti, Siuntio, Inkoo, Nummi-Pusula ja Vihti.

”Koko kuuluvusalueemme asukasluku on 100000.” Lännentie tähtää aikuisille, myös nuorille aikuisille. Taajuus soi aina, öisin klassista musiikkia iltaohjelmien loputtua. Ohjelmakaavio on tavanomainen: aamun työmatkaohjelmia, visailuja, työpaikkatoivekonsertteja, toivelevy- ja onnittelutunteja sekä studiovieraita. Aseman avustajia ovat mm. Aira Samulin, Uma Aaltonen ja Ilkka Hemming.

Ohjelmapäällikkö Marja Palonen ja toimitusjohtaja Päivi Nyman ottivat radioasemaansa varten yli 600000 markkaa lainaa, josta noin puolet hupeni studiolaitteiden hankintaan.

”Välillä lainat hirvittävät, mutta yllättävän hyvin on mennyt. Budjetit ovat pitäneet”, sanoo Nyman. Lännentie on tälle vuodelle budjetoinut liikevaihdoksi kaksi miljoonaa markkaa.

”Jos menee budjetoitua paremmin, emme hanki isoja leasing-autoja itsellemme vaan studioon jukeboxin. Suomessa on moni yrittäjä kaatunut leasing-autoihin”, piruilee Palonen.

Lännentie toimii seitsemällä hengellä, joista neljä kerää markkinoinnissa mainosrahaa. Omistajakaksikko on tyytyväinen siihen, miten paikalliset mainostajat ovat Lännentien löytäneet.

Kaksikon mukaan Lännentie on ainoa radioasema, jonka työntekijät ovat toiminimiä eivät kuukausipalkkalaisia. ”Meillä ei olisi varaa maksaa palkan lisäksi tulevia sosiaalikuluja, kun tekijänoikeusmaksutkin pitää hoitaa. Näinä päivinä toiminimillä tulijoita riittää.”

HEIKKI KOTILAINEN / HS MARKO JOKELA

PAIKALLISRADIOAIHEISESTI OTE TEOKSESTA STADIN DISKOHISTORIA, OSA 5.

Ko. teos, toim. ja kust. Mikko Mattlar, 2017.

Paikallisradioiden vakiinnuttua ohjelmien tekijäporukkaan liittyi yhä lisää helsinkiläisdiskoista tunnettuja tiskijukkia. Silvernightin vakiosoittajat Bill Carson ja Hannu Windell olivat pian töissä myös Radio Cityssä. ”Kun kanava aloitti, päätimme odottaa pari kuukautta ja katsoa, mitä he saavat aikaiseksi. Sen jälkeen otimme yhteyttä kanavaan ja aloitimme duunit siellä samaan aikaan kesällä 1985. Radiossa tein ihan samaa työtä kuin olin jo aiokaisemmin tehnyt diskoissa, eli olin juontava dj, joka perusteli aina biisit, kertoi kuka ne esittää, innosti porukkaa ja käytti omia jinglejä”, Windell sanoo. Cityn tekijöihin liittyi myös Kaippa Kaivola. Hänen Dancebeatinsa oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen radio- ohjelma, jossa koko ohjelman musiikki miksattiin biittiin.

Kuvassa myös muusikkona tunnettu, nykyään Kaliforniassa vaikuttava Billy Carson.

 

BBC:N SUOMENKIELISEN UUTISTOIMITUKSEN TOIMITTAJA SIRKKA AHOSEN MUISTOKIRJOITUS, HS 22.9.2003

Sirkka Ahonen

Toimittaja Sirkka Ahonen s. 31.01.1925 k. 22.09.2003

Toimittaja Sirkka Ahonen kuoli 22. syyskuuta 2003 Lontoossa. Hän oli 78-vuotias, syntynyt Juvalla 31 tammikuuta 1925.

Ahosen heleä ja sointuva ääni tuli tutuksi BBC:n suomenkielisten radiolähetysten kuuntelijoille yli kolmenkymmenen vuoden ajalta. Sittemmin hän kertoi pakinoissaan tämänkin lehden lukijoille saarivaltakunnan kulttuurielämän tapahtumista ja elämänmenosta yleensä.

Hän matkusti 1947 Englantiin täydentääkseen Helsingin yliopistossa aloittamiaan kieliopintoja. Sille matkalle hän jäi.

Ansiotyön ohella hän jatkoi opintoja Lontoon yliopistossa ja sen maineikkaassa London School of Economicsissa, kunnes hän sai 1953 viran BBC:n suomenkieliseltä osastolta.

Siellä hän työskenteli ensin sihteerinä ja sittemmin vakinaisena toimittajana.

Ahonen oli taitava ja monipuolinen ammattilainen, aina innostunut ja innostava työtoveri. Hänen tehtävänään oli opastaa Suomesta värvättyjä uusia toimittajia radiotyön taitoihin – ennen muuta pelkistämään sanottava niin, että se säilyi kiinnostavana ja eloisana.

”Mitä ei voi ilmaista kolmessa minuutissa, sitä tuskin kenenkään tarvitsee tietää”, oli hänen mieliohjeensa meille aloittelijoille.

Ohjelman käsikirjoitus oli laadittava niin selkeäksi, että suomea taitamattomat äänitarkkailijatkin osasivat lukea sitä ja ymmärsivät, mistä ohjelmassa on kysymys. Suorissa lähetyksissä ei ollut varaa kompasteluun eikä epäselvyyksiin.

Ahosta kiinnostivat taiteet kaikissa ilmenemismuodoissa. Hän tuli tuntemaan saarivaltakunnan kulttuurielämän läpikotaisin. Jäätyään eläkkeelle 1985 hän jatkoi vielä ohjelmatyötä mutta alkoi samalla kirjoittaa Suomen lehtiin, muun muassa ”Täällä Lontoo” -palstaa Helsingin Sanomiin. Hän avusti myös STT:tä ja aikakauslehtiä.

Ahosen nimen mainitseminen tuo kuitenkin useimmille mieleen hänen radioäänensä.

Kuuntelija tunsi toimittajan olevan kiinnostunut juuri hänestä ja puhuvan vain hänelle. Sen taidon hallintaan perustui Ahosen nauttima poikkeuksellisen suuri suosio kuuntelijoiden keskuudessa. Sillä sitähän radio-ohjelma on parhaimmillaan.

Erkki Toivanen
Kirjoittaja oli 1960-luvulla Sirkka Ahosen työtoveri BBC:n toimittajana.