KANNATTAMATTOMAN SPORT FM- ASEMAN PELASTAJAKSI SBS ROCKIA JA SPORTTIA TUODEN

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Alku ei ollut helppo.

Taloudellisesti on mennyt aivan surkeasti. Nyt meillä on uusi konsepti, jonka myötä uskon radion lähtevän myös taloudellisesti oikeille urille, sanoi pääosakas Harkimo. Uusi valtti olivat selostukset pääkaupunkiseudun jääkiekkoliigan otteluista. Selostajina olivat J-P Jalo ja Pentti Lindgren. Mainosmyynti annettiin Metromedialle.

Tuuli puhalsi Harkimoa vastaan, mutta apu oli lähellä. Yksi Urheiluradion taajuuksista oli Helsingissä. SBS halusi Iskelmäketjunsa Helsinkiin, mutta sillä ei ollut taajuutta. Nyt oli mahdollisuus järjestellä.

Suomen Urheiluradio solmi SBS Finlandin kanssa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Sport FM muutettiin Radio Cityksi, mikä tapahtui marraskuussa 2003. Ketjun omistus säilyi Harkimolla ja kumppaneilla sekä Swellcomilla, mutta suurin osa ohjelmista tuli SBS:ltä, joka hoiti juonnot ja musiikin.

Kuvassa em. selostaja J-P Jalo.

 

Mainokset

HJALLIS HARKIMON SPORT FM- ASEMA KÄYNTIIN MM. TONY HALME REPORTTERINA MUKANA OLLEN

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Iskelmä- ketjulle oli jo jonkin aikaa haettu taajuutta pääkaupunkiseudulta. Se mahdollistui kiinnostavan ristiinjärjestelyn kautta. Toisena osapuolena oli Harry Harkimon Suomen Urheiluradio Oy, joka oli saanut edellisellä kierroksella erikoisradiotoimiluvan.

Urheilukanava niveltyi osaksi pääomistaja Harkimon muita urheilubisneksiä. Sanomien Swellcom oli mukana kolmanneksen omistuksella. Kanavan toimiluvassa todettiin, että urheiluaiheisilla ohjelmilla on oltava ohjelmistossa huomattava osuus ja eri urheilulajeja tulee esitellä monipuolisesti. Harkimo kaavaili ympärivuorokautista kanavaa niille paikkakunnille, joilla pelattiin jalkapallon Veikkausliigan ja jääkiekon SM- liigan otteluita. Kanava sai nimekseen Sport FM ja se aloitti lähetyksensä syyskuussa 2001 kahdellatoista taajuudella, mukana kolme suurinta kaupunkia.

Arkiaamuihin panostettiin. Nyrkkeilymestari Tony Halme aamureportterina jakoi mielipiteitä, mutta toi myös näkyvyyttä. Ennen puolta päivää puhuttiin tunti toriparlamentissa päivän teemasta, tavattiin päivän urheilupersoona. Iltapäivää hallitsi ajankohtaisohjelma Pelimies, ja alkuilta pyhitettiin urheilutapahtumille sekä niiden arvioimiselle. Myös vedonlyöjät pidettiin ajan tasalla. Myöhäisillassa ajettiin päivän parhaat palat. Pääkohdetyhmä olivat 25-40-vuotiaat miehet; urheilun suurkuluttajat. Musiikki oli aikuisrockia ja sitä soitettiin 4-7 levyä tunnissa. Suurin osa ohjelmistoa ostettiin alihankkijoilta.

Kuvassa Halme.

KANNATTAMATTOMASTA RADIO STADISTA GROOVE FM OMISTUSJÄRJESTELYILLÄ

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Helsingissä Radio Stadin varman päälle valittu aikuisilta aikuisille- linja sai väistyä. Menestys oli niin heikko, että helmikuussa 1998 asema irtisanoi henkilökuntansa ja lähetti musiikkia, ja STT:n uutisia ilman studiojuontoja pitääkseen taajuuden auki.

-Stadi kesti pari vuotta. Kun havaittiin, ettei se nouse siivilleen, se ajettiin pikku hiljaa alas ja samalla aloitettiin Grooven valmistelu, toimitusjohtaja Nils Tuominen kertoo.

Asetelmaa helpotti, että talous oli nyt keveämmällä pohjalla, kun Tuominen oli myynyt 60 prosenttia toimilupayhtiö Helsingin Suomalaisen Radioaseman osakkeista. Pääomistaja oli norjalainen P4 Finland, ja mukaan tuli myös ruotsalainen mediayhtiö Modern Times Group, jonka takana taas oli monitoimialajättiläinen Kinnevik. Pohjoismainen raha tuli tätä kautta nyt tosissaan Suomen markkinoille.

Siirtymävaiheessa tulevaa formaattia voitiin harjoitella Radio Stadin viikonlopun öinä, jolloin soi jazz, blues ja swing.

RAJALLISIA TAAJUUKSIA MEDIAYHTIÖIDEN VÄLILLE ELI LOPPU SÄVELRADIOLLE

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Eri mieltä oli Kalevan pääkirjoitustoimittaja, jonka mukaan varttunut yleisö jäi nyt vaille omaa kanavaa ja sai tyytyä muiden kanavien rämpytykseen.

-Vaiennuspäätöksen teki taannoin liikenneministeri Susanna Huovinen. MTV:lle kuulunut kanava ei sopinut siihen viestintäpoliittiseen tasapainotilaan, jonka hän ja liikenneministeriön virkamiehet rakensivat mediayhtiöiden välille jakamalla rajallisia taajuuksia, Kaleva kirjoitti.

Suomen Radioiden liiton puheenjohtaja ja SBS Finlandin toimitusjohtaja Leena Ryynänen piti hyvänä, että iso, perinteinen mediatalo tuli radioaalloille, mutta keskittyminen on kielteinen ilmiö.

-Pitäisi antaa syntyä vahvempia, aikakauslehtityyppisiä radiotaloja, Ryynänen pohti, mutta sen pitäisi hänen mukaansa olla mahdollista myös muille.

Kun pöly oli vähän laskeutunut, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen totesi Taloussanomissa, että kaupallisen radiotoiminnan todellisuuden ja sääntelyn välillä on jännite. Radioiden todellisuuden valtavirta on raakaa liiketoimintaa, mutta sääntely henkii idealismia.

-Selkeänä osoituksena idealismista luvanhaltijat saavat valtiolta taajuudet pelkkiä hallintokuluja vastaan. Se on perusteltua jos maan media halutaan pitää monipuolisena, mutta samalla tällainen julkinen tuki velvoittaa topakkaan toimilupapolitiikkaan, Pursiainen totesi. Hän piti outona ajatuksena, että umpeen menevät toimiluvat pitäisi aina uudistaa.

Kuvassa tuolloinen liikenneministeri Huovinen.

YLLÄTYSPÄÄTÖS SÄVELRADION LUVAN POISVEDOSTA KORKEIMMASSA HALLINTO-OIKEUDESSAKIN

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Oletimme ilman muuta, että meille 2015 myönnetty lupa meillä myös pysyisi. Suureksi yllätykseksemme lupa otettiin meiltä pois ja annettiin Sanoma- osakeyhtiölle, ja he muuttivat sitten formaatin omanlaisekseen ja näin tämä yli puolen miljoonan kuulijajoukko jäi kodittomaksi, Manninen sanoo. Kuuntelijat keräsivät 66 000 nimen adressin Sävelradion jatkamisen puolesta, mutta se meni paperinkeräykseen. Sävelradion tarina päättyi Maamme- lauluun. Kanavan taajuudella aloitti 11. tammikuuta 2007 Nelonen Median perustama Radio Aalto.

-Kuka meille tästä eteenpäin soittaa Joukoa ja Kostia, kyseli Sävelradion musiikkipäällikkö Mikko Harjunpää kanavan lopettajaisissa.

Päätös oli eräänlainen käännekohta viestintäpoliittisessa ohjauksessa. Kaapin paikka selvisi, tai ainakin sen oli tarkoitus selvitä koko toimialalle. Erimielisyys Sävelradion toimiluvasta eteni aina korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, mutta ei tehty päätös siitä miksikään muuttunut. Oikeuden mukaan vastaavantyyppistä kohderyhmää palvelevia ohjelmistoja on tarjolla paikallisessa radiotoiminnassa koko maassa.

Kuvassa musiikkipäällikkö, useassakin radiossa vaikuttanut Harjunpää.

LISÄTAAJUUKSIA JA OMISTAJAVAIHDOKSIA ENNEN SÄVELRADION LOPPUA

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Kahden vuoden toiminnan jälkeen kanava sai toistakymmentä lisätaajuutta niin, että se kuului neljän suurimman kaupungin lisäksi esimerkiksi Jyväskylässä, Mikkelissä ja Kuopiossa ja pohjoisimpana Oulussa. Taloudellinen tulos oli positiivinen ja liikevaihto hyvä.

Ohjelmapäällikkö Marja Laaksosen mukaan kanavan soittolista pysyi entisellään.

-Tarjoamme suurille ikäluokille musiikkia ja heitä kiinnostavia aiheita, joihin kuuluvat kuntoilu, terveys, matkailu ja itsensä kehittäminen. Sävelradio elää kuulijoidensa arjessa mukana. Omia uutisia kuullaan puolen tunnin välein aamukuudesta iltaseitsemään.

Danny ja Armi vakuuttivat, että Tahdon olla sulle hellä, Tapani Kansa lauloi R-A-K-A-S ja Abban Money, Money, Money kaikui eetteriin. Kuuntelijat pitivät ja mainostajat suosivat. Mutta toimiston puolella kävi aika kuhina. Suomen Sävelradio Oy vaihtoi omistajaa tiuhaan tahtiin. Vuonna 2003 Jantonin osuuden osti Bank of American eurooppalainen pääomasijoitusyhtiö, joilta puolestaan Keski-Uusimaa osti osakkeet seuraavan vuoden syksyllä myydäkseen ne Suomen Uutisradio Oy:lle vuoden 2005 alussa. Aseman ohjelmisto säilyi entisellään, ja ilmeen loi suomalainen iskelmä- ja viihdemusiikki, mutta musiikkivalintaa säädettiin vanhempaan päin, jotta vältettiin päällekkäisyys Novan kanssa.

 

 

YLE:N SUOJAAMATON SÄVELRADIO- NIMI HYÖDYNNETYKSI KAUPALLISELLA PUOLELLA

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille (aihe: Sävelradio), kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Perusasetelman luomiselle oli eduksi, että Keski-Uusimaan omistaja Eero Lehti omisti myös Taloustutkimuksen.

Koko jutun idea oli se, että hän näki, kenellä on tämän maan rahat, aikuisilla ihmisillä. Heillä on varaa toteuttaa unelmiaan ja Sävelradio tarjosi ajatuksia miten se tehdään, kertoo kanavan ensimmäinen ohjelmapäällikkö Erpo Heinolainen. Oltuaan Radio Suomessa töissä koko 90-luvun hän oli sitä mieltä, että ylivoimainen Radio Suomi ei voi olla aivan väärässä. Siksi kannatti poimia uudelle kanavalle rusinat Radio Suomen pullasta, tehdä aikuista arvostaen asiajutut ja ajankohtaisohjelmat kunnolla. Sävelradiosta saattoi tehdä Radio Suomen kaupallisen version.

Pohdittiin kanavalle nimeä ja Eero Lehti sanoi, että soittakaa heti Patentti- ja rekisterihallitukseen, ja kysykää, onko Sävelradio- nimi varattu. Ei ollut. Yleisradion Sävelradio- toimitus oli lopetettu 1990 eikä kukaan yhtiössä ollut älynnyt suojata vuosikymmenien brändiksi rakennettua nimeä. Kun lopetuksesta oli kulunut yli kymmenen vuotta, nimi oli vapaa käytettäväksi.

-Nyt olemme säästäneet monta sataa tuhatta markkinointikuluista, koska radiolla on nimi, jolla on myönteinen kaiku ja tuttuus, Lehti totesi.

Kuvassa ohjelmapäällikkö Heinolainen.