RADIOANKKURI, KEMI, 1990-2003, ELINA A. PERÄLÄ MUISTELEE

Perälä vaikutti ko. Paikallisradiossa vuonna 1999; heinäkuusta syyskuuhun.

Tein haastatteluja päivittäiseen uutisvirtaan, editoin kelanauhoilta artistien haastatteluja, olin joskus mainosäänenä sekä suorissa lähetyksissä säätiedotteen lukija. Tein myös musiikkituottamiseen liittyen taustatyötä. Editoin kelanauhoilta juttuja.

Muistan, että Kati Mikkonen oli hyvin persoonallinen ja vahva toimittaja, jonka Hannu Karpo-tyylinen esitystapa nosti Radioankkurin suosiota. Saara Kemppainen johti toimitusta ja oli erittäin tiukka ja teräväsanainen asiatoimittaja. Alunperin lastentarhanopettajan uraa suunnitellut Hanna Juopperi toimi musiikkituottajana ja kaikenlainen hulvaton huumori toimituksessa olikin yleensä Hannan käsialaa. Autokorjaamoalalta radiotyöhön charmikkaalla äänellään ponnahtanut Markus Hintikka oli yksi parhaimmista juontajista. Hän todella sai aina hyvän kontaktin kuulijoihinsa vaikka välillä ns. jinkut soivat kaksikin kertaa peräkkäin. Mainospuolella työskentelivät ainakin Tarja Nikupeteri, Sari Pirttikangas sekä Mika Ketola. Sarin ääni soi monesti hyvin erilaisissa mainoksissa ja tämä aiheutti pakostakin koomisia tilanteita. Talousjohtajana toimi Tuula Hyykoski.

Koomisin tilanne omakohtaisista kokemuksistani  oli se, kun minulle esiteltiin Radioankkurin auto, jossa oli mailimittari. Tehtäväni oli käydä juttukeikoilla ympäri maakuntaa ja kyseisellä autolla ajaessa ei oikeastaan koskaan tiennyt ajoiko ylinopeutta, koska mailimittari näytti luonnollisesti kaikki maileina. Nauhurina käytettiin C-kasettinauhuria, josta jutut siirrettiin kelanauhalle.

Haastateltava kertoo tehneensä yhteistyötä erityisesti Hanna Juopperin ja Markus Hintikan kanssa ja nauttineensa haastattelujen teosta ja suorista lähetyksistä. 

Perälä on jäänyt kaipaamaan aitoutta ja rempseämpää ja kontaktiin pyrkivää keskustelutyylistä juontamista ja juttujen tekoa. Uutisaiheita ei suunniteltu liian tarkkaan etukäteen, vaan katsottiin mikä kuulijoita kiinnostaisi milloinkin. Kaupallinen osasto ja toimitus pysyivät erillään toisistaan. Huumoria riitti, vaikka työskentelyolosuhteet eivät olleet yhtä rikkaat kuin Ylellä.

Mainokset

PAIKALLISRADIOILLA VAIKEUKSIA, HS:N ARTIKKELI 9.2.1992

Yksitoista Suomen suurinta paikallisradioasemaa saivat turhaan odottaa lauantaina aamupäivällä kello l0.15 Anssi Kukkosen suoraa raporttia Albertvillestä. Kun raporttia ei sovittuun aikaan kuulunut, radioasemat soittivat musiikkia.

Myöhemmin ne joutuivat toteamaan kuuntelijoilleen, että linjat ovat kunnossa, mutta Kukkosesta ei kuulu. Luvattu avausraportti Albertvillestä tuli vasta kello 13.15, jolloin olisi pitänyt olla jo toisen päivittäisen raportin aika.

Syyksi ohjelmapaketin tilaajille sanottiin väärä puhelinnumero.

”Näin on, sain väärän puhelinnumeron, eikä Telen keskus vastannut, kun yritin selvittää sekaannusta”, sanoi Kukkonen, joka monia kommelluksia kokeneenakin hermoili aamuvarhaisella Les Saisies’n lehdistökeskuksessa.

Yhteydet Albertvillestä Suomen paikallisradioasemille hoitaa sopimuksen mukaan Tele. Tekniikassa ei ollutkaan mitään vikaa, ns. neuvottelupuhelulinjat olivat auki raporttia varten kaikille sopimusrenkaassa mukana oleville radioasemille.

”Aamu meni totisesti susille. Ohjelmaa oli mainostettu etukäteen jo pitkään. Me odotimme 14 minuuttia. Jotkut muut lopettelivat odottamisen jo aiemmin”, sanoo Kuopiossa toimivan Oikean Aseman ohjelmapäällikkö Vesa Toivanen.

Lauantainen aamupäivä on Toivasen mukaan parhainta kuunteluaikaa. ”Eniten sylettää, että tämä kolahtaa paikallisradioiden maineeseen.” Toivanen on näreissään siitä, että kun Kukkonen antoi ensimmäistä raporttiaan myöhästyneenä, hän ei sanallakaan selittänyt syytä. ”Olisi edes sanonut, että oli liikenne-esteitä.” (Kuopio/Albertville, Helsingin Sanomat)

RAUNI VÄINÄMÖ

Kuvassa Suomen mäkimiehet Albertvillen olympialaisissa.

RADIO WEST ALOITTAA HUOMISAAMUNA TOIMINTANSA, HS:N ARTIKKELI 31.1.1990

Espoon ensimmäinen paikallisradio Radio West aloittaa toimintansa Tapiolassa torstaina 1. helmikuuta.

Uuden mainosrahoitteisen paikallisradion erottaa ohjelmapäällikkö Matti Paalosmaan mukaan muista pääkaupunkiseudun paikallisradioista varttuneelle kuulijakunnalle suunnattu asiaohjelmisto.

Uutisten ja ajankohtaisohjelmien ohella Radio West lähettää paljon keskusteluohjelmia. Sillä on myös enemmän ruotsinkielisiä lähetyksiä kuin muilla pääkaupunkiseudun paikallisradioilla. Musiikki on pääasiassa 1960- ja 1970-luvulta; myös vanhaa viihdejazz-musiikkia soitetaan runsaasti.

Paalosmaa luonnehtii Radio Westin muistuttavan olemassaolevista radioista lähinnä Yleisradiota, joskin sen ohjelmisto on viihteellisempää ja nopeatempoisempaa.

Espoolaisuuden hän sanoo korostuvan radion ohjelmistossa sikäli, että se käsittelee Espoon näkökulmasta asioita, joita muut paikallisradiot eivät ole käsitelleet.

Radio West aloittaa lähetyksensä arkisin klo 6.00 ja viikonvaihteessa klo 8.00. Lähetykset päättyvät sunnuntaista torstaihin klo 20.00 ja perjantaisin ja lauantaisin puoliltaöin. Ohjelmisto on järjestetty blokeiksi, joiden toimittajat ja sisältö vaihtelevat päivittäin.

Radio Westin vuokramasto sijaitsee Olarissa. Sillä on normaalivastaanottimella 30 kilometrin kuuluvuussäde. Koelähetyksiä on kuultu myös Lohjalla ja Taalintehtaalla.

Paalosmaan mukaan Radio Westin tavoitteena on olla kolmen vuoden kuluttua pääkaupunkiseudun johtava mainosrahoitteinen paikallisradio.

Hän arvelee uuden radioaseman lähinnä kilpailevan samoista mainosmarkoista muiden pääkaupunkiseudun paikallisradioiden kanssa. Toisaalta hän arvioi sen kiinnostavan myös sellaisia espoolaisia mainostajia, jotka eivät käyttäisi ilmoituskanavanaan muita paikallisradioita.

TAINA SCHAKIR

TÄRKEINTÄ ON MIELIKUVA LIIKKEESTÄ, HS:N ARTIKKELI 15.7.1991

Meidän radiossa: Kuopio, Oikea asema

Oikean Aseman ulkolähetysauto karauttaa kuopiolaisen kesäterassin edustalle. Toimittaja Pekka Junkkari hyppää ulos ja suunnistaa määrätietoisen näköisenä mutta tosiasiassa ihan sattumanvaraisesti pöytään, jossa istuu kaksi ruskettunutta miekkosta tuoppeineen. Näennäisen vastustelun jälkeen toinen suostuu jututettavaksi.

”Mistäs olet noin hienon hatun ostanut?” Junkkari aloittaa.

Tämä on paikallisradioaseman kesäistä arkea. Kierrellään ihmisten parissa ja kysellään niitä näitä.

Oikean Aseman kesään on tänä vuonna osunut poikkeuksellisen monta suurempaa tapahtumaa: ensin oli maatalousnäyttely ja parhaillaan Varkauden asuntomessut. Muina aikoina ohjelmista välittyy vain letkeä lomatunnelma. Se tarkoittaa myös sitä, että radioaseman toimittajista on suuri osa kesälomalla.

Paikallisia uutisaiheita on kesäaikana vähän tai niitä joudutaan panttaamaan toimittajien kesälomien takia. Uutislähetyksissä on luotettava tavallista enemmän STT:n antiin. Ensin kerrotaan, että 45-vuotias mies kuoli hirvikolarissa Siilinjärvellä, ja vasta sen jälkeen siirrytään Jugoslavian tapahtumiin.

Kuopiossa päämajaansa pitävä Oikea Asema on Radio Porin ohella maan menestyneimpiä kaupallisia paikallisradioasemia, ja se on ylivoimaisesti alueensa kuunnelluin radioasema. Kuuntelijat ovat ottaneet sen omakseen.

”Vuorovaikutus yleisön kanssa sujuu erinomaisesti. Ihmiset soittelevat ahkerasti tai kävelevät sisään kertomaan esimerkiksi uutisaiheita”, kertoo Oikean Aseman uutistoimittaja Eija Sarinko .

”Rohkenen väittää, että paikallisradiot ovat tuoneet lisää tasavertaisuutta tiedonvälitykseen, ja uutiskynnykset ovat madaltuneet valtakunnallisestikin”, Sarinko sanoo.

Paikallisradio ei voi olla vain tiedonvälittäjä, vaan myös palveluasema. Sen kautta kulkee viestejä kadonneista kissoista, karanneista hevosista, sydänsuruista tai varastetuista autoista.

”Jos misu tai murre on kateissa, niin eihän sitä jaksa olla kiinnostunut Jugoslavian tapahtumista”, tietää yhtiön toimitusjohtaja Nils Tuominen .

Paikallinen yleisö on Oikealle Asemalle niin tärkeää, että sitä ei laiminlyödä edes kesäturistien vuoksi. Tuominen arvelee, että jos ryhdytään tekemään ohjelmaa matkailijoille, se vain ärsyttää paikallista väkeä.

Oikea Fiilis

Nils Tuominen kertoo liikuttuneena parin vuoden takaisesta maakuntakiertueesta. Isännät pitivät radioaseman vierailua niin suurena tapauksena, että he saapuivat paikalle tummissa puvuissa ja kauluspaidoissa.

Kriittisemmät kuulijat moittivat Oikeaa Asemaa junttiradioksi, ja ohjelmatarjonta voi huonoimmillaan kuulostaa ”joutavanpäiväiseltä viihteeltä”.

”Me tehdään tätä työtä kuuntelijoiden ehdoilla. Ihmiset tykkäävät siitä, että ohjelmat kuulostavat rehellisiltä”, Pekka Junkkari puolustautuu.

”En minä haluakaan tarjota ihmisille mitään kovin syvällistä, mutta tietynlaisia elämänarvoja kuitenkin.” Kunnon paikallisradiotoimittajan tapaan Junkkari nauttii estottomasti suorista lähetyksistä ja kommunikoinnista ihmisten kanssa, vaikka aina ei voikaan luottaa siihen, että tapaa mielenkiintoisia ihmisiä. Junkkarin mukaan turhautuminen uhkaa vain silloin, kun ei ole aikaa ”valmistautua henkisesti” tilanteisiin.

”Mutta henkinen valmistautuminen ei tarkoita sitä, että on kasa paperia mukana. Päinvastoin.” ”Tärkeintä on luoda kuulijoille mielikuva liikkeestä.” ”Me paikallisradiotoimittajat olemme voimakkaasti personoituja, ja ihmiset tulevat helposti kommentoimaan kuulemiaan ohjelmia. En minä kaipaa intimiteettiä. Mitä mieltä tätä olisi tehdä, jos ei saisi palautetta?” Junkkari miettii.

”Fiiliksellähän tätä työtä tehdään. Jos ihmisiä ottaa päähän, se kuuluu heti lähetyksessä”, muistuttaa myös toimitusjohtaja Tuominen.

”Paikallisradiossa pitäisi pystyä luomaan yrityskulttuuri, joka sallii yrittämisen ja epäonnistumisetkin.”

Pullakuskeista ei pidetty Savossa

”Savolaisuus tulee niistä ihmisistä, jotka ovat mukana lähetyksissä”, Nils Tuominen sanoo. Oikean Aseman toimittajat eivät puhu savoa lähetyksissä, lukuunottamatta juontajakaksikko Mikko Juntusta ja Vesa Toivasta , jotka ovat viljelleet savolaishuumoria menestyksellä jo vuosia.

Huumorillakin taitaa olla paikallisia rajoituksia. Pääkaupunkiseudun suosittu juontajakaksikko Pullakuskit otettiin Kuopiossa vastaan varsin nuivasti.

Tuomisen mielestä Oikea Asema pitää huolta paikallisuudesta ennen muuta uutis- ja ajankohtaisohjelmilla. Niihin on satsattu alusta lähtien, ja satsataan vastedeskin. Tuominen kertoo, että yhdessä vaiheessa heillä puhuttiin ihan tosissaan ajankohtaisohjelmista ja ”täyteohjelmista”, ja sama jako on periaatteessa olemassa edelleenkin.

Mitä lama tekee paikallisradioille?

”Uutistoiminnan osuus ohjelma-ajasta on noin 20 prosenttia, loput on musiikkia ja viihdettä. Jos tämä niin sanottu täyteohjelmisto pystytään tekemään halvempina yhteislähetyksinä, en näe siinä mitään pahaa. Niillä pystytään vapauttamaan resursseja ajankohtaistoiminnalle”, Tuominen laskeskelee.

Lama puree siis paikallisradioissakin. Oikealla Asemalla ohjelma-aika oli kasvatettu 24 tuntiin, kun ilmoitukset eivät muuten mahtuneet mukaan. Sitten tuli käänne, ohjelma-aikaa supistettiin, ja yhtiön ympärille kerättyjä rönsyjä piti ryhtyä karsimaan.

Oikean Aseman olemassaolo ei silti ole uhattuna, eikä toimitusjohtaja pelottele irtisanomisilla.

Nils Tuominen on myös Suomen Paikallisradioliiton puheenjohtaja. Hän uskoo paikallisradioiden vapaaseen kilpailuun.

”Toimiluvat pitäisi vapauttaa kokonaan. Ne asemat pärjäävät, joissa tehdään hommat hyvin.” Oikean Aseman free lance -uutistoimittaja Martti Ruokolainen lisää tähän hieman kyynisemmin – ja epäilemättä realistisemmin: ”Radion pitää kuulostaa ilmoittajien korvissa uskottavalta.” ”Paikallisradiot ovat vuosien mittaan kehittyneet hurjan paljon. Nykyään kilpaillaan ammattitaidolla”, huomauttaa puolestaan Eija Sarinko.

LEENA VIRTANEN

 

POIMINTOJA RADIOIDEN OHJELMATARJONNASTA, HS:N ARTIKKELI 13.5.1991

Radio Ettan Berliinissä .

Radio Ykkönen lähettää maanantaista perjantaihin suoraa ohjelmaa Berliinistä, radioasema 100,6:n studiosta. Ohjelmatyön lisäksi viikon rupeamalla vahvistetaan yhteyksiä mannereurooppalaisiin paikallisradioihin. Ohjelmat toimittaa uutispäällikkö Matts Dumell, äänitarkkailija on Hannu Eskola ja tuottajana Markku Veijalainen. He junailivat viime kesänä samanlaisen ohjelmasarjan Moskovasta. (MR) Radio Ykkönen klo 8.00

MATTI RIPATTI

 

 

PAIKALLISTELEVISION JA PAIKALLISRADION KANSSA EROJA, HS:N ARTIKKELI 2.8.1998

LAPPEENRANTA-Paikallistelevisio ei ole sama asia kuin paikallisradio. Jos Helsinkiin perustetaan paikallinen tv-kanava, se keskittyy alueelliseen sisältöön eikä ylikansalliseen viihteeseen.

Tähän uskovat ainakin Helsinkiin paikallis-tv:n toimilupaa hakeneet yhtiöt, jotka esittivät näkökantojaan av-tuottajien Media & Message -tapahtumassa Lappeenrannassa.

”Paikallis-tv:tä ja paikallisradiota ei voi rinnastaa. Meidän kanavamme tulee perustumaan vahvasti paikallisiin uutisiin, jotka ovat alueellisen tv-kanavan toiminnan perusedellytys”, sanoi toimitusjohtaja Christian Moustgaard Aluetelevisio Oy:stä.

Kolme toimilupahakemusta

”Tv:n pitää arvostaa itseään ylivoimaisena viestintä- ja mainosvälineenä. Paikallis-tv ei voi myydä mainosaikaa samalla hinnalla kuin paikallisradio eli ilmaiseksi”, lausui Marko Kulmala City-tv-yhtiöstä.

Liikenneministeriöön on jätetty kolme toimilupahakemusta paikallistelevisiotoiminnan aloittamiseksi Helsingissä.

Keväällä kaapeli-tv:nä aloittavan Aluetelevision paikallisuus perustuu alueellisiin uutisiin. Kanava tekee yhdet uutiset päivässä. Ne ensiesitetään kuudelta illalla, ja sen jälkeen samaa uutislähetystä pyöritetään kanavalla seuraavaan päivään kello 14:ään saakka.

”Jos sattuu katastrofeja tai muuta todella merkittävää, päivitämme uutiset välillä”, Aluetelevision Moustgaard lupaili.

Kulmala puolestaan kehui City-tv:nsä jylläävän laadukkaalla ohjelmatarjonnalla. Vain uutiset tuotetaan itse, muu tuotanto ostetaan ulkopuolisilta tuottajilta – myös suomalaisilta independent-firmoilta.

50-60 miljoonan markan liikevaihtoon pyrkivän City-tv:n takana ovat MTV, Aamulehti ja kanadalainen mediayritys Chum.

Helsinkiin on toimilupaa hakenut myös Tv-Tampere, joka aloitti tv-toiminnan Pirkanmaalla kolme vuotta sitten. Omaa tuotantoa ovat edustaneet lähinnä uutiset.

”Jatkamme niukoilla resursseilla, mutta laatu kurvaa ylöspäin”, sanoi Tv-Tampereen toimitusjohtaja Seppo Sisättö .

Liikenneministeriön hallitusneuvos Liisa Ero arveli, että Helsinkiin mahtuisi vain yksi paikallinen tv-kanava. Hän ei usko, että lupia käsiteltäisiin ennen yleisradiolain uudistamista. Jos yleisradiolaki käsitellään eduskunnassa syksyllä, se voisi tulla voimaan ensi vuoden alussa. Sen jälkeen paikallis-tv-luvat voi ottaa esille Eron mukaan.

JUSSI KONTTINEN

Kuvassa taannoin Radio Sataplussan ohjelmapäällikkönä toiminut Marko Kulmala jonka osalta lisäinfoa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Marko_Kulmala

 

RYTMIRADIO LAHTI, LAHTI, 1987-1999, HARRI VORNANEN MUISTELEE

Toimitin Rytmiradio Lahdessa 96,6 MHz Powerpop-nimistä makasiiniohjelmaa, vuosien 1988 ja 1990 välillä. 

Eniten mieleen jääneistä tapahtumista Vornanen muistelee näin:

Jenkkapirtillä tein haastattelun back stagella Popedasta, jota en todellakaan julkaissut. 

Erityisesti yhteistyötä haastateltava kertoo tehneensä Joni Heinosen, Hanski Kinnusen, Juha Tiihosen ja Aki Rämön kanssa. 

Teimme jotain aivan uutta ja rentoa ajatusmaailmaa. Ylivoimaisesti YLE:een verrattuna ”heittäytyminen” suoraan lähetykseen. ROCK. 

Vornanen on noilta ajoilta jäänyt kaipaamaan loistavia työkavereita. Ehkä vielä palaan. Olen tehnyt Ruotsissa radiotyötä tämän jälkeen YLE tyylillä 90-luvulla. Nyt olen visuaalisella mainospuolella yrittäjänä. www.harrivornanen.fi