MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 80.

HELSINGIN SYKE

Kesken toisen lupakauden Radiomedia Oy sai Helsinkiin toimiluvan ja Radio Syke aloitti lähetyksensä lokakuun alusta 1988. Vaikka Helsingissä toimi jo kaksi kaupallista asemaa, ei päätä kylmännyt. Tavoitteena oli juppiradio, korkeatasoisia ohjelmia cityihmisille. Toimitusjohtaja Jarmo Vuorinen haki vertailukohtia sisällön yksityiskohdista.
-Radiomme ei ota kantaa Etelä-Afrikan tai Nicaraguan tilanteeseen, kuten City. Se haluaa puhua bisnesmaailmasta selväkielisesti. Me kerromme esimerkiksi, mitä pörssissä todella tapahtuu, emmekä vain luettele Ykkösen tapaan kursseja.
Sykkeen toimittajiksi haettiin jo alalla harjaantuneita henkilöitä, kuten Holle Holopainen Ylen Rockradiosta. Musiikki ei ollut yksipuolisesti rokkia. Sykkeestä tuli Helsingin ensimmäinen näyteikkunaradio. Sen studio oli Kaivokadulla rautatieasemaa vastapäätä. Näin kaikki ohikulkijat pääsivät seuraamaan aseman suoraa lähetystä. Radio Syke pyrki teknisen kehityksen kärkijoukkoon. Asemalla oli käytössään tietokoneohjattu musiikkijärjestelmä, CD Editor, jossa oli kuitenkin vielä liikaa lastentauteja.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

RADIO 957, VALIKOITUJA TAMPEREENKIÄLISIÄ UUTISIA 1990-LUVULTA OSA 26.

-Koukkuniämev vanhainkorissa eilen ehtoolla iltapalan aikoihin alkanuk kapina on saatu kukistettua verettömästij ja ilmav väkivaltaa. Kapinalliset antautu vahtimestarilles saatuaav vaatimansap pitsat ja Kokikset iänikusem marjakiisselin siaan.
Vanhainkorij johtaja Irma Vesakko-Aho ei kumminkaal lupaaj jatkossa pitsaa ilman muuta joka ehtoo. Mutta pinkistä saa nys sittet tästeres pelatap puali kahreksaan saakka.

Ote teoksesta Olkkone ja muita tampereenkiälisiä uutisia (Radio 957, 1997)

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, KOUVOLAN ÄÄNI, OSA 10.

Musiikki puhuttaa

”Palautteen perusteella ihmisiä puhuttaa eniten musiikki. Se on niitä makuasioita, joista kiistellään. Joku haluaa pelkästään jytää, toinen klassista, kolmas jazzia ja neljäs hengellistä musiikkia ja viides humppaa. Me olemme yrittäneet soittaa vähän jokaiselle jotakin. Hirveintä heviä ei soiteta aamulla, vaikkei ”hevikään meillä mitenkään pannassa ole”, Nurmi kuvailee. ”Tapsa Rautavaara ja Modern Talking taitavat olla eniten toivottuja esiintyjiä.”

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 79.

Laanilan 9-luokkalaiset tekivät kuuntelijakyselyn koululehti Hippiäiseen. Tytöt tykkäsivät Megasta ja Kaiusta yhtä paljon, pojat pitivät Megasta selvästi enemmän. Ylen Oulu-radiosta ei pitänyt kukaan. Suosituin ohjelma oli Kaiun Saikko nää, toiseksi suosituin Megan U.S. Top 40.
Kahden toimiluvan myöntäminen Ouluun tuli molemmille asemille yllätyksenä, sillä kannattavuuslaskelmat oli tehty yhtä asemaa varten. Lähettimet sijaitsivat samassa paikassa ja mainosaikojen listahinnat olivat yhtä suuria. Syttyi kuitenkin hintasota.
-Hintakilpailu oli suorastaan posketonta, Kaiun toimitusjohtaja Juhani Seppänen kertoi. Oulussa vallitsi hänen mukaansa täydellinen anarkia.
-Kun naapuri aloitti, niin me vastattiin. Asiakkaat oivalsivat tilanteen ja kilpailuttivat radioita monta kierrosta. Selviä näyttöjä on siitä, että kampanjoita on myyty alle omakustannushintojen, Seppänen tiesi kertoa. Kaiku kesti kyydissä kolme vuotta.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

RADIO 957, VALIKOITUJA TAMPEREENKIÄLISIÄ UUTISIA 1990-LUVULTA OSA 25.

-Jos tekee vaaj jotakin eikä ollenkaan miäti mitä, niin se om ponttaania toimintaa.
-Tasavallan resirentti Martti Ahtisaari meinas eilen ottaa taas lipat siä niittem Mäntyniämem pihassa, kus se oli rovvam määräyksestä lähtenyt tamppaam mattoja pelkät lakeeripohjaset aamutossut jalassa.
-Olkkosek horroskooppimerkki on vesivaaka. Meinaan se on syntynyn nääs helmikuun kolmaskytä päivä, mikä on vaaj joka neljäs karkausvuasi.

Ote teoksesta Olkkone ja muita tampereenkiälisiä uutisia (Radio 957, 1997)

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, KOUVOLAN ÄÄNI, OSA 9.

Tietysti urheilua

Raviohjelmat ovat suosittuja – onhan Kouvola tunnettu ravikaupunki. Ennen raveja kerrotaan totovinkkejä, joskus käydään hevostalleilla haastattelemassa ohjastajia ja valmentajia sekä tietysti itse kilpailuissa järjestetään lähetyksiä.
Toinen merkittävä urheilulaji on jääkiekko. KooKoo eli Kouvolan Kiekko pelaa ykkösdivisioonassa ja sen otteluja seurataan säännöllisesti. Lisäksi ottelun jälkeisenä aamuna kutsutaan vuorotellen yksi joukkueen pelaajista studioon tekemään tiliä edellisen illan ottelusta. Kesäaikana jääkiekon paikan ottaa pesäpallo, jota paikkakunnalla myös ahkerasti seurataan.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 78.

Radio Megan toimilupayhtiöllä Oulun Horisontilla tuli tulipalokiire asemoida itsensä Oulun ykköseksi, jotta tulossa olevan kilpailijan olisi vaikeampi päästä tasoihin. Aseman lanseerauskampanjasta tuli Valtava Megastus. Työntekijöitä haettiin ”Hyvä Megastaja”- ilmoituksella paikallislehdissä ja Helsingin Sanomissa, mainostajia kutsuttiin radiomainonnan seminaariin otsikolla ”Guuleego Gauppa, Guuntelen!”, tulevien kuuntelijoiden koteihin jaettiin ”Huomio, Megastus algaa”- esite ja paikalliset liigajuniorit kantoivat kaduilla ”Ennenguulumaton”- kylttejä 2000 tuntia kaikilla keskeisillä liike- ja kauppapaikoilla. Työn tuloksena Oulun Taucher Oy kävi pokkaamassa vuoden parhaan kampanjan palkinnon alan päivillä.
Elokuun alusta startannut Radio Kaiku teki alusta lähtien ympärivuorokautista lähetystä. Puhelinkontaktit veivät huomattavan osan yölähetysajasta joskus jopa niin, että kuuden tunnin kokonaisuuteen mahtui vain kymmenen levyä. Muutenkin Kaiku oli puhevoittoinen.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

RADIO 957, VALIKOITUJA TAMPEREENKIÄLISIÄ UUTISIA 1990-LUVULTA OSA 24.

Tiistai

-Jossakit tua Koskikeskuksessa oli kuulemma eilen esiintynyj joku pulkaarialainej jonklööri , joka oli osannu yhtä aikaa ajaap pyärällä runkon välistä takaperin ilman käsiä, pelata toisella kärellä pasianssia Musta Pekka- korteilla pikkutakim povarissa ja toisella kärellä pirelläk kahta kännykkää, mihkä se laulo venäjäks ja reikaks Tiritompaa sillain, ettei sen suu liikkunu ollenkaan.
-Eresmenneem pispalalaisrunoilial Lauri Viiraj jäämistöstä ol löytynyv valmiiks kiriotettu, mutta jostakis syystä julkasematta jäänyk käsikiriotus tunnetum Petonimyllärij jatko-osaks. Samanmoisista runompätkistä koostuva, ehkä viä joskus myyntiinkin tuleva tekele on nimeltäär Rapparin kuiskauksia.

Ote teoksesta Olkkone ja muita tampereenkiälisiä uutisia (Radio 957, 1997)

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, KOUVOLAN ÄÄNI, OSA 8.

Paikalliset uutiset

”Kunnallisraportit, valtuuston päätökset sekä muut Kouvolan sekä ympäröivien kuntien toimintaan liittyvät päätökset ovat uutisissamme keskeisemmällä sijalla.
Paikallisuutisten toimittamista helpottaa huomattavasti se, että monet viralliset tahot esimerkiksi poliisi tai TVL eivät lainkaan aliarvioi paikallisradion merkitystä tiedotuskanavana.
Meillä on hyviä kokemuksia siitä, kuinka kaupungin liikennettä voi ohjailla radion avulla”, kertoo Matti Nurmi. ”Paikallisuutiset ovat meidän paras valttimme. Mitä paremmin me sen sektorin hoidamme, sitä enemmän me saamme kuuntelijoita.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987