RADIOANKKURI, KEMI, 1990-2003, MUSAVISA LÄHETYS 1990-LUVUN PUOLIVÄLISTÄ

Musavisa. lähetetty vuonna 1996, Toim. Anssi Leppänen, ohjelman normaali kokonaiskesto 1 t, kerran viikossa. Lähetys saatu Leppäsen toimesta.

Kuuntele:https://www.mixcloud.com/magomusa/radioankkuri-musavisa-program-from-the-mid-1990s/

Ohjelman musiikkisisältö:
Aikakone/ Taas saan lentää
Aknestik/ Hellemaa

Jason Donovan/ Sealed with a kiss
Pate Mustajärvi & Kikka Laitinen/ Kuuma yö
Annie Lennox/ I can`t get next to you
Tina Pettersson/ Liisa ihmemaassa

 

PAIKALLISRADIOIDEN MUSIIKILLISIA MUISTELMIA PER ARTISTI: BAT & RYYD

BAT & RYYD

Ehtaa tavaraa, Voi ryydana, Saarna, Lentävä puliukko

Listaohjelmista tuttuja musiikkiesityksiä. Ehtaa tavaraa soi Radio Ykkösen Aurinko Jaffa HOT 100- ohjelman lähetyksessä v. 1989 Mäntsälän Nummisissa autossa isääni odottaessa erään talon pihalla. D.j. Jallu toimi juontajana. Saarna ja Lentävä puliukko soivat molemmat Radio Päkän TOP TEN- ohjelmassa ja uutuusmusiikkiohjelmassa, toim. Miki Wallenius.

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 12.

Iltapäivän kaksi ensimmäistä tuntia juonsi aina joku soittamaansa musiikkiin perehtynyt DJ ja osuudella oli aamulähetystä vakioidumpi muoto. Musiikki vaihteli juontajan mukaan, joku saattoi soittaa paljon ns. uutta aaltoa ja hevirockia, joku taas mahdollisimman monenlaista (rock)musiikkia. Iltapäivän kaksi viimeistä tuntia juonsi joku toimittajista.
Sananvapauden näkökulmasta tärkeinä pidettyjä järjestöohjelmia lähetettiin aluksi kolme kertaa viikossa Radio Cityn oman ohjelma-ajan jälkeen. Näitä ohjelmia tekivät Kynnys, Naisasialiike Unioni, Rauhanpuolustajat, SETA ja Sadankomitea. Palaute oli aika tuhtia, ja järjestöohjelmat pistettiin jäihin muutamaksi viikoksi heti ensimmäisenä syksynä. Paineita tuli sekä eduskunnasta että mainostajilta. Jo kuukautta ennen lähetysten alkua Radio City oli päätynyt eduskuntakyselyn kohteeksi: ”Millä tavoin hallitus aikoo huolehtia siitä, että Radio City, joka on saanut luvan paikallisradiotoimintaan, ei lähetä ns. Gay- radiossaan homoseksuaalisuuteen yllyttävää ja sitä mainostavaa ohjelmaa kuten julkisuudessa on kerrottu sen aikovan tehdä”, kysyi kristillisen liiton kansanedustaja Esko Almgren.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

 

PAIKALLISRADIOIDEN MUSIIKILLISIA MUISTELMIA PER ARTISTI: TAUSKI

TAUSKI (PELTONEN)

Julkaisunsa aikoihin kuultuja kappaleita:

Haavemaa, & Helena Miller, Sinä vain, Kesä kyynelehtii, Niin minä sinulle kuulun, Ole sinä minun, Koskaan et muuttua saa, Vuonna jotakin, Nolla markkaa rakkaudesta, Näin vähän tunnetaan

Radio TOP 20:ssa ja Radio Kolmen Kotimaisessa kärjessä kuultuja kappaleita. Nolla markkaa rakkaudesta soi vuonna 2001 Sävelradiossa artistin saman nimisen albumin mainoksessa, silloisella työskentelypaikallani Mäntsälässä kuultuna. Haavemaata on kuultu toivekonserteissa.

RADIO NOVAN VAIKUTUS PAIKALLISRADIOIDEN TOIMINTAAN OSA 26.

Kaikki haastateltavat pitivät tärkeimpinä perusteina uusien juontajien ja toimittajien valinnassa henkilön yleisiä valmiuksia tehdä radiotyötä ja henkilökohtaisista ominaisuuksista muodostavaa kokonaisuutta. Eri radioissa kuitenkin painotetaan hieman eri ominaisuuksia. Siinä missä esimerkiksi Niemelä ja Viljanen antavat arvoa koulutukselle ja yleissivistykselle, Ala-Pappila ja Rossi korostavat kokemuksen merkitystä. Molemmat savolaisradiot olivatkin palkanneet viimeisen vuoden aikana Yleisradiossa aiemmin työskennelleitä toimittajia. Pöntiselle taas nimenomaan Yleisradiossa työskennellyt juontaja on vähemmän mieluinen vaihtoehto.

Ns. hyvän ohjelman kriteerit perustuvat kussakin radiossa lähinnä rotaatiokellon ja soittolistan antamiin raameihin, toimittajan tai juontajan omiin ammatillisiin käsityksiin ja arvostuksiin sekä viime kädessä ohjelmavastaavan tapauskohtaisiin linjauksiin. Eri asioista käydään jatkuvasti keskusteluja ja tehdään sopimuksiakin toimituksen kesken, mutta näitä yhteisiä tavoitteita ja sääntöjä ei ole kirjattu ylös edes Radio Jannen, Radio Salmisen ja Oikean Aseman hiljattaisten uudistusten yhteydessä. Sitä ei ole yleensä nähty tarpeelliseksi, koska kaikki työryhmän jäsenet ovat itse olleet suunnittelemassa miten ohjelmavirta kootaan: lisäksi rotaatiokellot ja soittolista on digitaalitekniikalla saatu integroitua suoraan reaaliaikaiseen tuotantoon.

Ote teoksesta: Tähden kylmä loiste: Radio Novan markkinoilletulon vaikutus Suomen kaupallisten paikallisradioiden toimintaan, toim. Marko Ala-Fossi (Tampereen Yliopisto, 1999)

PAIKALLISRADIOIDEN MUSIIKILLISIA MUISTELMIA PER ARTISTI: RED HOT CHILI PEPPERS

RED HOT CHILI PEPPERS

Julkaisunsa aikoihin kuultuja kappaleita:

Give it away, Under the bridge, Soul to squeeze, Scar tissue, Californication

Listahittikappaleita, Under the bridge muistuu mieleen ainakin Radio Cityn TOP 40:sta. Coca-Cola Eurochart HOT 100, American TOP 40 ja Terhi & Virpi & huippuhitit (Radio 103,4) myös ohjelma joissa näitä on kuultu, viimeksi mainittuja myös ainakin Radio Novassa ja Radio Plus Helsingissä.

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 11.

Nuorille kuuntelijoille Radio City oli kaikkea sitä, mitä Yleisradio ei ollut. Rokkia tuli aamusta iltaan ja juontajien sallittiin Ylestä poiketen puhua puhekieltä lähetyksissään. Radio Cityn alkumetrejä tutkineen Päivi Pöntisen mukaan ohjelmatoiminnan lähtökohtana oli perinteisen journalismikäsityksen rikkominen.
-Toiminnalle ei haettu esikuvia, vaan tavoitteena oli tehdä radiosta uudenlainen, vapaan tominnan väline ja etsiä uusi tapa kuvata maailmaa; esitellä uusia, vaihtoehtoisia asioita ja tapahtumia sekä tuottaa ja luoda uusia ohjelmatyyppejä ja soundeja.
Kesän yli arjen odotukset olivat kahdessa blokissa, keskimäärin seitsemän tuntia päivässä aamu- ja iltakuuden välillä. Kolme ohjelmapäällikköä ratkaisi itsenäisesti ohjelmapolitiikan, jota myös Elmun hallitus käsitteli.
Aamupäivän ohjelma oli lähetysvirtaa, jonka perusmuoto vaihteli selvästi toimittajan ja aiheen mukaan. Kiinnostava aihe saattoi syödä musiikin osuutta, kun studioon tuli keskustelijoita, tehtiin puhelinhaastatteluja, ja ajettiin toimittajien raportteja. Toimittajat valitsivat itse soitettavan musiikin. Uutisotsikot tulivat STT:ltä eikä uutisilla ollut vakioaikoja. Uutisista keskusteltiin ja niitä kommentoitiin lähetyksessä.
-Margaret (Thatcher) vaatii kovia rangaistuksia jalkapallohuligaaneille.
-Jo oli aikakin, sillä maailmalla puhutaan jo Thatcher- Jugendista.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

 

PAIKALLISRADIOIDEN MUSIIKILLISIA MUISTELMIA PER ARTISTI: SNOW

SNOW

Julkaisunsa aikoihin kuultuja kappaleita:

Informer, Girl I`ve been hurt

Ensiksi mainittu soi paljon radioissa soiden myös listaohjelmissa kuten ainakin Casey`s TOP 40, Coca-Cola Eurochart HOT 100 ja Radio Cityn TOP 40. Se soi radiossa myös kerran noihin aikoihin v. 1993 kun serkkuni oli tuomassa minulla autolla ammattikoulusta kotiin, serkun näkemys oli että musta mies rappaa. Itse tiesin kyllä että valkoihoinen oli asialla. Girl I`ve been hurt soi Informerin lailla ainakin Casey`s TOP 40:ssa ja ehkä muissakin listaohjelmissa kuten myös VOA Europen lähetyksissä joita kuuntelin Radio Kolmen kautta.

RADIO NOVAN VAIKUTUS PAIKALLISRADIOIDEN TOIMINTAAN OSA 25.

OHJELMAVIRRAN ERI OSIEN OHJAUSMENETELMÄT

Haastateltujen ohjelmavastaavien työnkuvat radionsa ohjelmatuotannon johtajana poikkesivat jonkin verran toisistaan silloinkin kun tehtävänimikkeet olivat samoja. Oikean Aseman uutispäällikkö Markku Rossin vastuualueena ovat ainoastaan uutiset ja jutut, mutta periaatteessa muut haastateltavat kantoivat tehtävässään journalistista vastuuta (osa myös päätoimittajan juridista vastuuta) kaikesta siitä, mitä heidän radionsa lähettää.

Juontajien valinnat ja työhön perehdytys

Kaupallisten paikallisradioiden juontajiksi on valikoitunut ja valikoidaan ihmisiä, jotka ovat hyväksyneet tai hyväksyvät käytössä olevat työmenetelmät. Ne, jotka eivät sopeudu esimerkiksi soittolistojen käyttöön omien musiikkivalintojensa sijasta, ovat yleensä itse siirtyneet tai siirtyvät tilanteen todettuaan muihin töihin. Tästä kertoivat esimerkkejä sekä Hippi Hovi että Kai Pöntinen. Tällä tavoin juontajan ammattitaidon määritelmä on muuttunut 90-luvun alun jälkeen: formaatissa pitäytymistä ei pidetä enää niinkään luovuutta orjuuttavana kahleena, vaan ammattiosaamisen mittarina. Esimerkiksi Jouko Jaakkolan mukaan nimenomaan ammattiylpeys ja työtoverien keskinäinen kunnioitus ehkäisee sooloilua Radio Jannessa. Tiiviissä, pienessä työyhteisössä selvä sovituista malleista poikkeaminen asettaisi toisten ammattitaidon kyseenalaiseksi: toisin tekeminen merkitsisi sitä, että uskoo itse tietävänsä paremmat ratkaisut.

Ote teoksesta: Tähden kylmä loiste: Radio Novan markkinoilletulon vaikutus Suomen kaupallisten paikallisradioiden toimintaan, toim. Marko Ala-Fossi (Tampereen Yliopisto, 1999)