OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, RADIO SIMPSIÖ, OSA 2.

Yllättävä alku

-Tunnelmat ensimmäisen lähetyksen siirtyessä eetteriin olivat mahtavat. Ensimmäinen lähetys tuli meille nimittäin itsellekin yllätyksenä. PTH:n tarkastaja oli täällä tarkastamassa laitteita. Lähettimeltä neljän kilometrin päästä soittivat, että lähettäkää vielä jotain ääntä tarkistuksia varten.

Panimme pyörimään 40 minuutin koelähetysnauhamme, jossa muutaman kerran pyydetään ihmisiä soittamaan Simpsiön numeroon, jos he lähetyksen kuulevat. Ihmiset alkoivat soitella ja pyysivät toivelevyjään ja lähettivät terveisiä. Niinpä nauhan loputtua siirryimme suoraan lähetykseen ja jatkoimme neljä tuntia iltaan asti. Puhelinlangat olivat koko ajan kuumina. Soittoja tuli 80 kilometrin säteeltä, muistelee silloinen päätoimittaja-toimitusjohtaja, nykyään toimitusjohtajaksi siirtynyt Hannu Harju.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

bd730c48906644a06b1d7f8303cdd9ec_f314

Kuvassa Hannu Harju.

RADIO SATAKIELI, HARJAVALTA, ÄÄNISATUJA HEINÄ-ELOKUULTA 1991

Seuraavat sadut/ runot ovat Marketta ”Maki” Härkälän toimesta lausuttu 18.7. ja 6.8.1991 . Sakari Topeliuksen on ensimmäinen ja jälkimmäinen venäläinen kansansatu.

Tom, osa 2.

Kukko Kultaheltta

Kuuntele Audioarkistossa:https://www.audiomack.com/song/magomusa/two-old-fairytales-tom-partly-and-kukko-kultaheltta-the-music

Nauhan loppuosan sisältö:http://wp.me/p46kJl-17X

175px-ANTolstoy

Kuvassa venäläinen lastenkirjailija Aleksei Tolstoi johon jälkimmäinen saduista yhdistetään erityisesti.

 

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 130.

Ketjuun saatiin mukaan radioyhtiöitä myös Alma Median ja Viestintärahoituksen piirin ulkopuolelta. Tavoitteena oli, että kattoyhtiö omistaisi vähemmistöosuuden kaikista ketjun asemista tai niiden omistajayrityksistä. Vastaavasti asemien tulisi omistaa ristiin kattoyhtiötä.

Asemat huolehtivat paikallisjohtamisesta itsenäisesti. Kattoyhtiön hallitus vastasi yhteisistä linjoista, mutta operatiivisesti ketjua johtivat toimitusjohtajien kokoukset. Radiobooking ostettiin ketjun piiriin usean paikallisradioyhtiön omistuksesta. Yhtiö toimi koko alaa palvelevana valtakunnallisena mainosajan myyntiyhtiönä, ja sen ostolla pyrittiin varmistamaan ketjun tuleva mainosmyynti.

Toimitusjohtaja Kari Jaksola näki yhteistyön ainoaksi mahdollisuudeksi pienten radioiden kilpailla valtakunnallisen Radio Novan kanssa.

-Kukkotappelut ja toisten nilkkaan potkiminen pitäisi lopettaa ja kehittää yhdessä koko toimialaa, Jaksola totesi.

-Panostamme paikallisuuteen. Vaikka Radio Plus onkin katto-organisaation omistuksessa ja Helsingissä, lähettävät radiot omaa ohjelmaansa eri puolilla maata omista studioistaan.

Ketjun kohderyhmänä olivat aikuiset, hyvin toimeen tulevat itsenäiset taajamien ja kaupunkien asukkaat. Jäsenasemien kuuluvuusalueella asui kolme ja puoli miljoonaa suomalaista. Jäsenasemille luotiin yhteinen formaatti, uutiset tasatunnein, yhteinen äänimaailma sekä yhteisiä ohjelmia. Verkko teetti yhteiset uutiset alihankkijalla ja ne lähetettiin Helsingin studiosta Yrjönkadulta. Iltaisin oli musiikkipitoisia yhteislähetyksiä. Mediaostajalle yhtenäinen ketju pyrki tarjoamaan selkeän merkkituotteen. Ketju tarjosi suuruuden ekonomiaa ja kasvumahdollisuuksia.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

img050

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, RADIO SIMPSIÖ, OSA 1.

SIMPSIÖ 96,9 MHz

Lapuan Paikallisradio Oy, 96,9 MHz

Sanomatie, 62100 LAPUA

Kuuluvuusalue: Alahärmä, Ilmajoki, Isokyrö, Kauhava, Kuortane, Lapua, Nurmo, Seinäjoki, Ylihärmä, Ylistaro, väestö n. 110.000

Lähetinteho: 100 W

Aloitus: 12.10.1985

Lähetysajat: ma-pe 06.45-08.15 ja 15.30-17.30

Lupa tuli paikallislehti Lapuan Sanomien tytäryhtiölle Lapuan Paikallisradio Oy:lle yllättäen, niin kuin monille muillekin hakijoille. Aluksi aseman palkkalistoille otettiin yksi henkilö, Hannu Harju, joka oli ollut aikaisemmin Yleisradiossa töissä. Hänellä oli myös kaupallinen koulutus ja kaupallista kokemusta.

Porukkaa kasvatettiin kuitenkin vastoin ennakko-odotuksia pikku hiljaa ja kun lähetykset lokakuussa 1985 alkoivat, oli Simpsiön palveluksessa 5 henkilöä, joista 2 mainosmyyjää. Teknistä henkilökuntaa ei ole, toimittajat hoitavat itse lähetyksensä ulos.

Ennen ohjelmatoiminnan alkua Simpsiö järjesti kansalaisopiston kanssa yhteistyössä ohjelma-avustajakurssin, jolle osallistui 60 henkilöä. Näistä kymmenkunta on erittäin aktiivisia, jotka tekevät ohjelmia säännöllisesti. Viikon viidestä aamulähetyksestä (6.45-8-15) on kolme kokonaan avustajien hoitamia. Iltaisin lähetyksiä on kaksi tuntia (15.30-17.30). Vakituista ohjelma-aikaa on 17.30 tuntia viikossa ja tämän lisäksi erikoislähetyksiä lähes saman verran.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

img049

RADIO 957, VALIKOITUJA TAMPEREENKIÄLISIÄ UUTISIA 1990-LUVULTA OSA 76.

-Nevvostoliittolaiset tiäremmiehet kehitti jo monta kytä vuatta ennen näitä uurenaikasia Piilipsij ja Rupsiv verenkeittimiä ihav vastaavav vehkeem, mutta sitä sanottiin sikäläisten tapojem mukaav vaan samovaariks.

-Olkkonen nukku viime yänä niir raskaasti, että se putos sänkyv vaneeripohjal läpittep permannolle.

-Keskiviikon perinteinen niksivinkki:

Jos jossakim missä om muitakin, esimerkiks onnikassa, pääsee piaru, niin kannattaa mulkoillav vaav vihasena ympärilleej ja nyrpistellä nenäänsä. Ja sanoo oikeel lujaa että:

”Hyi saamari! Kekä jumankauta?”

Ote teoksesta Olkkone ja muita tampereenkiälisiä uutisia (Radio 957, 1997)

23258378

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 129.

RADIO PLUS, PIENET PONNISTAVAT VASTAAN

Oli nähtävissä, että kilpailu tulisi tästä vielä kovenemaan. Samalla liikenneministeriön vapautunut lupapolitiikka mahdollisti paikallisradioiden ketjuuntumisen. Suojautuakseen voimakkaalta kilpailulta joukko paikallisradioita perusti Plus- ketjun, johon eri vaiheissa kuului parikymmentä radioasemaa eri puolilta maata. Näin tavoiteltiin vaihtoehtoa ulkomaisessa omistuksessa oleville ketjuille ja kaupalliselle valtakunnanradiolle. Ajatus oli kehittää valtakunnallista tehokkuutta paikallisin voimin.

Lähtökohtana oli varmistaa selviäminen uudessa tilanteessa ketjun imagon ja synergiaetujen turvin. Näin pyrittiin lisäämään kustannustehokkuutta ja rakentamaan entistä selkeämpi sähköisen viestinnän merkkituote. Ketjulla oli lähes neljännes kaupallisten radioiden markkinoista.

Yhdistämällä voimat tavoiteltiin paikallisuuden ja yhteistoiminnan parhaita puolia: asemat säilyttävät paikallisen nimensä, mutta käyttävät sen yhteydessä ketjun tunnusta. Keskitetysti hoidettiin yhteinen formaatti ja yhteislähetykset, markkinointi, mainosten valtakunnallinen myynti ja tekniikkapalvelut sekä tutkimus, kehitys ja koulutus.

Hanke käynnistyi vuoden 1998 loppupuolella, ja sitä varten perustettiin emoyhtiöksi Suomen Myllysampo Oy. Keskeiset taustavoimat olivat Alma Media Oyj ja sosiaalidemokraattien Suomen Viestintärahoitus Oy, joka myös omisti ennestään runsaasti suomalaista painettua ja sähköistä mediaa eri puolilla maata. Kumpikin omisti viidenneksen. Loppu jakaantui mukana oleville paikallisradioille ja niiden omistajille pikkuosuuksin sekä yksityiselle sijoittajalle. Omistavista radioista suuri osa kuului Viestintärahoituksen leiriin.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

CCI19032015_0001

 

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, RADIO OIKEA ASEMA, OSA 10.

Pärinäpojat kiinni

”Toinen selvä muutos radiotoiminnassa on se, että paikallisradio pystyy helposti joustamaan ohjelmistossaan aina tilanteen mukaan. Se pystyy sopeutumaan herkästi olosuhteisiin, eikä näin ole riippuvainen etukäteen tehdyistä suunnitelmista ja ohjelma- ajoista.

Parhaiten tämä tulee esille siinä, että joskus voidaan reagoida yhden tavallisen pienen ihmisen ideaan, puhelinsoittoon tai muuhun yhteydenottoon, ja lähteä sitä kautta parantamaan vallitsevia epäkohtia.

Esimerkiksi elokuussa eräs mummeli soitti meille toimitukseen ja valitti, että taas ne pojannulikat ajelevat noilla kovaäänisillä moottoripyörillään Rännikadulla. No, me otimme asian saman tien puheeksi ajankohtaislähetyksessä, haastattelimme poliisia, joka oli komennettu tutkimaan asiaa ja keskustelimme asiasta puhelimen välityksellä niin yleisön kuin myös moottoripyöräilijöiden edustajien kanssa, jotka pystyivät samalla tuomaan esiin oman harjoittelupaikkojen puutteensa. Näin tästä yksittäisestä tapahtumasta syntyi samalla mielenkiintoinen keskustelu paikkakunnan asukkaiden ja eri tahojen kesken”, Veräjänkorva kertoo.

”Tällaista tapahtuu usein, kesken aamulähetyksen alkavat puhelimet soida, kun joku asia nousee keskustelunaiheeksi, niin yleisön kuin viranomaistenkin välillä.”

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

CCI16082015_0024