OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, RADIO SIMPSIÖ, OSA 2.

Yllättävä alku

-Tunnelmat ensimmäisen lähetyksen siirtyessä eetteriin olivat mahtavat. Ensimmäinen lähetys tuli meille nimittäin itsellekin yllätyksenä. PTH:n tarkastaja oli täällä tarkastamassa laitteita. Lähettimeltä neljän kilometrin päästä soittivat, että lähettäkää vielä jotain ääntä tarkistuksia varten.

Panimme pyörimään 40 minuutin koelähetysnauhamme, jossa muutaman kerran pyydetään ihmisiä soittamaan Simpsiön numeroon, jos he lähetyksen kuulevat. Ihmiset alkoivat soitella ja pyysivät toivelevyjään ja lähettivät terveisiä. Niinpä nauhan loputtua siirryimme suoraan lähetykseen ja jatkoimme neljä tuntia iltaan asti. Puhelinlangat olivat koko ajan kuumina. Soittoja tuli 80 kilometrin säteeltä, muistelee silloinen päätoimittaja-toimitusjohtaja, nykyään toimitusjohtajaksi siirtynyt Hannu Harju.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

bd730c48906644a06b1d7f8303cdd9ec_f314

Kuvassa Hannu Harju.

Mainokset

RADIO SATAKIELI, HARJAVALTA, ÄÄNISATUJA HEINÄ-ELOKUULTA 1991

Seuraavat sadut/ runot ovat Marketta ”Maki” Härkälän toimesta lausuttu 18.7. ja 6.8.1991 . Sakari Topeliuksen on ensimmäinen ja jälkimmäinen venäläinen kansansatu.

Tom, osa 2.

Kukko Kultaheltta

Kuuntele Audioarkistossa:https://www.audiomack.com/song/magomusa/two-old-fairytales-tom-partly-and-kukko-kultaheltta-the-music

Nauhan loppuosan sisältö:http://wp.me/p46kJl-17X

175px-ANTolstoy

Kuvassa venäläinen lastenkirjailija Aleksei Tolstoi johon jälkimmäinen saduista yhdistetään erityisesti.

 

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 130.

Ketjuun saatiin mukaan radioyhtiöitä myös Alma Median ja Viestintärahoituksen piirin ulkopuolelta. Tavoitteena oli, että kattoyhtiö omistaisi vähemmistöosuuden kaikista ketjun asemista tai niiden omistajayrityksistä. Vastaavasti asemien tulisi omistaa ristiin kattoyhtiötä.

Asemat huolehtivat paikallisjohtamisesta itsenäisesti. Kattoyhtiön hallitus vastasi yhteisistä linjoista, mutta operatiivisesti ketjua johtivat toimitusjohtajien kokoukset. Radiobooking ostettiin ketjun piiriin usean paikallisradioyhtiön omistuksesta. Yhtiö toimi koko alaa palvelevana valtakunnallisena mainosajan myyntiyhtiönä, ja sen ostolla pyrittiin varmistamaan ketjun tuleva mainosmyynti.

Toimitusjohtaja Kari Jaksola näki yhteistyön ainoaksi mahdollisuudeksi pienten radioiden kilpailla valtakunnallisen Radio Novan kanssa.

-Kukkotappelut ja toisten nilkkaan potkiminen pitäisi lopettaa ja kehittää yhdessä koko toimialaa, Jaksola totesi.

-Panostamme paikallisuuteen. Vaikka Radio Plus onkin katto-organisaation omistuksessa ja Helsingissä, lähettävät radiot omaa ohjelmaansa eri puolilla maata omista studioistaan.

Ketjun kohderyhmänä olivat aikuiset, hyvin toimeen tulevat itsenäiset taajamien ja kaupunkien asukkaat. Jäsenasemien kuuluvuusalueella asui kolme ja puoli miljoonaa suomalaista. Jäsenasemille luotiin yhteinen formaatti, uutiset tasatunnein, yhteinen äänimaailma sekä yhteisiä ohjelmia. Verkko teetti yhteiset uutiset alihankkijalla ja ne lähetettiin Helsingin studiosta Yrjönkadulta. Iltaisin oli musiikkipitoisia yhteislähetyksiä. Mediaostajalle yhtenäinen ketju pyrki tarjoamaan selkeän merkkituotteen. Ketju tarjosi suuruuden ekonomiaa ja kasvumahdollisuuksia.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

img050

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, RADIO SIMPSIÖ, OSA 1.

SIMPSIÖ 96,9 MHz

Lapuan Paikallisradio Oy, 96,9 MHz

Sanomatie, 62100 LAPUA

Kuuluvuusalue: Alahärmä, Ilmajoki, Isokyrö, Kauhava, Kuortane, Lapua, Nurmo, Seinäjoki, Ylihärmä, Ylistaro, väestö n. 110.000

Lähetinteho: 100 W

Aloitus: 12.10.1985

Lähetysajat: ma-pe 06.45-08.15 ja 15.30-17.30

Lupa tuli paikallislehti Lapuan Sanomien tytäryhtiölle Lapuan Paikallisradio Oy:lle yllättäen, niin kuin monille muillekin hakijoille. Aluksi aseman palkkalistoille otettiin yksi henkilö, Hannu Harju, joka oli ollut aikaisemmin Yleisradiossa töissä. Hänellä oli myös kaupallinen koulutus ja kaupallista kokemusta.

Porukkaa kasvatettiin kuitenkin vastoin ennakko-odotuksia pikku hiljaa ja kun lähetykset lokakuussa 1985 alkoivat, oli Simpsiön palveluksessa 5 henkilöä, joista 2 mainosmyyjää. Teknistä henkilökuntaa ei ole, toimittajat hoitavat itse lähetyksensä ulos.

Ennen ohjelmatoiminnan alkua Simpsiö järjesti kansalaisopiston kanssa yhteistyössä ohjelma-avustajakurssin, jolle osallistui 60 henkilöä. Näistä kymmenkunta on erittäin aktiivisia, jotka tekevät ohjelmia säännöllisesti. Viikon viidestä aamulähetyksestä (6.45-8-15) on kolme kokonaan avustajien hoitamia. Iltaisin lähetyksiä on kaksi tuntia (15.30-17.30). Vakituista ohjelma-aikaa on 17.30 tuntia viikossa ja tämän lisäksi erikoislähetyksiä lähes saman verran.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

img049