RADIO 957, VALIKOITUJA TAMPEREENKIÄLISIÄ UUTISIA 1990-LUVULTA OSA 16.

SATULASSIKKO

Hannu ja Kerttu

Kerran yhret mukulat, Hannu ja Kerttu, eksy johkim mettään. Ei os sem parempaa tiatoo, mitä pirua ne yleensäk koko mettässä teki? Mutta niin vaan kävi, ettei meinaan ollup puhettakaan, että ne olis kotionsa osannu.
No, siähän ne pyäri ja joutu aina vaan syvemmälle ja syvemmälle, kus sitten ne näki siä jumankauta piparitaikinasta tehryn talon. Siinä oli kattotiilinäkip pumppernikkeleitä ja rännit oli tehty lakritsista. Ulkoseiniä oli koristeltu herelmäkarkeilla. Ovenkahvoiks oli pistetty jumalattoman isoja tikkareita. Ja akkunampokat ja autotallin ovi oli tehty tohveesta.

Ote teoksesta Olkkone ja muita tampereenkiälisiä uutisia (Radio 957, 1997)

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, RADIO LAKEUS, OSA 14.

”Radio menestyy mainosvälineenä samasta syystä kuin se menestyy uutisvälineenäkin. Radio on nopea ja radiomainos kattaa kerralla laajan alueen. Sama peitto vaatisi monen eri paikallislehden käyttöä”.
Mainokset eivät ole ihmisiä häirinneet, päinvastoin niitä on kehuttu. Meillä informatiivisuutta arvostetaan, mistään höpötyksestä täällä ei tykätä, vaan parhaat mainokset ovat tiukasti asialinjalla.
Sen sijaan suoraan MTV:ltä tulleet mainokset eivät oikein istu tähän totuttuun tyyliin. Monet täkäläiset kauppiaat ovat teettäneet itse mainoksensa, vaikka heillä olisi ollut mahdollisuus saada käyttöönsä valtakunnallista mainosmateriaalia. Paikalliseen yleisöön puree parhaiten täällä tehty mainos, mutta voi olla, että kunhan mainosten määrä kasvaa, aletaan meilläkin käyttää enemmän kikkailua mainontaan, jotta yksittäiset mainokset erottuisivat muista”, Hakala pohtii.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 69.

Paikallisradioliiton lisäksi Radio Lakeus oli mukana MTV:n paikallisradioille myymässä radiomainospaketissa. Salmela arvelikin, että valtakunnallisen mainonnan osuus tulee nousemaan lähes kolmannekseen mainosajasta.
Muitakin menestyjiä löytyi, esimerkiksi Kuopiossa ja Jyväskylässä meni ihan mukavasti. Jyväskylässä mainonta oli paikallista, äänessä olivat päivittäistavaraliikkeiden ohella erityisesti kodinkone- ja autokauppiaat.
Katso-lehden toimittaja istuu taksissa, Radio Ykkönen päällä kuten tavallista takseissa tuohon aikaan. Miesääni säkättää radiossa pitkät luritukset hermostuneen reippaasti ja huudahtaa lopuksi: Tule tuhansien autojen Olariin!
-Menisitkö? toimittaja kysyy taksinkuljettajalta.
-No en minä, mutta ehkä joku menee, taksimies sanoo. –Kyllä suomalaiset radiomainokset ovat aika fiksuja, vaikkei niissä ole sitä samaa säpinää kuin jenkkiläisissä, taksimies lisää.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

RADIO 957, VALIKOITUJA TAMPEREENKIÄLISIÄ UUTISIA 1990-LUVULTA OSA 15.

-Olkkonen oli rakentanus semmotteel linnumpelättimen, että nys se ei enää ittekkään uskallam mennäs sinnep pihalle.
-Ja sitten näim perjantaim päätteeks viikollopum menovinkki tulevaa viikolloppua silmällä pitäen:
Jos nyv vaka huomena sattuu oleem menossa ravintolaan, niin kannattaa mennä heti alkuehtoosta suaraaj johkin oikeen kalliiseen kippolaan. Meinaan, kun saa kaikki rahat oikeen äkkiä meneen, niin ei men niin kamalam myähääj, ja pääsee lähteen ajoissa kotio.

Ote teoksesta Olkkone ja muita tampereenkiälisiä uutisia (Radio 957, 1997)

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, RADIO LAKEUS, OSA 13.

Talous turvattu

Mainonnan myynti on Nivalassa edennyt pikku hiljaa ja Radio Lakeus on jo saavuttanut turvallisen taloudellisen tilanteen. Toiminta on löytänyt omat raaminsa, joissa on toki runsaasti laajentamisen varaakin. Alun perin Radio Lakeuden piti toimia läheisessä yhteistyössä Nivala-seuran julkaiseman paikallislehden kanssa, mutta synergiaa ei löytynytkään kahden erilaisen viestimen välille. Sen sijaan kaapeli-tv-alalta odotetaan parempaa yhteistyötä.
-”Meillä ei ollut aluksi ilmoitushankkijaakaan. Tarkoituksena oli, että lehden markkinointihenkilö hoitaisi myös radiomainosten myynnin. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, joten meidän oli pakko muuttaa suunnitelmia. Nyt näyttää siltä, että radio on saattanut pikkuisen nipistää mainostuloja myös omalta lehdeltä. Muuten me emme kilpaile minkään yksittäisen lehden kanssa. Meidän kuuluvuusalueemme on laajempi kuin minkään muun paikallislehden, joten olemme mainonnan markkinoinnin suhteen ideaalitilanteessa”.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 68.

Mainostulojen tyrehtyessä City siivosikin linjaansa. Mainostajilta oli pyydetty palautetta ja siitä otettiin opiksi. Syksyn edetessä havaittiin, että pudotuspeliin ei ollut tarvetta. Aallonpohja oli jo ohitettu, radiomainonnan kakku oli kasvamassa ja seuraavana vuonna mainostajat käyttäisivät jo radiomainontaan erikseen budjetoitua rahaa.

Maakunnassa oli helpompaa. Radio Lakeus Nivalassa kertoi mainostulojen pysyneen hyvin budjetoiduissa tavoitteissa. Asemalla oli 30 mainosta päivässä ja sen ilmoitushinnat viisi kertaa pienemmät kuin lehdessä. Myös kulut olivat pienet. Radio Lakeuden toimitusjohtaja Jaakko Salmela kertoi, että menojen kattamiseen riittää 4,5 minuuttia mainoksia päivässä. Mainonnan rakenne Nivalassa oli myös täysin toinen kuin pääkaupunkiseudulla. Ensinnäkin lähes kaikki mainokset tehtiin aseman omassa studiossa ja kuuluvimpia mainostajia olivat paikkakunnan elintarvikekauppiaat.
-Valtakunnallista mainontaa on vain viisi prosenttia. Määrä kuitenkin nousee, kun saamme lokakuussa Paikallisradioliiton valtakunnallisen mainospaketin, Salmela kertoi.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

RADIO 957, VALIKOITUJA TAMPEREENKIÄLISIÄ UUTISIA 1990-LUVULTA OSA 14.

-Lintuponkaajat elikkä ornitolookit on kuulemma tehnym merkittäviä havaintoja Kaupim mettässä ja Näsinkalliolla. Eivät vaan suastu sanallakaan tarkentaam mimmottia. Naureskeleevat vaaj jumankauta risupartoihinsa, kun niiltä menee kysyyn.
-Tampereen talouskoulum muijjat on suarittanu raaka-ainevvertailuja ja tullus siihen tulokseen, että tomaatista tulee kaikem paras ketsuppi.
-Jonkul lääkettiäteel lisenssiaatim piti tässä yks päivä mennä väitteleen ittensä tohtoriks jostakir rementtiaal liittyvästä yksityiskohrasta, muttei se muistanu koko tilaisuutta.

Ote teoksesta Olkkone ja muita tampereenkiälisiä uutisia (Radio 957, 1997)

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, RADIO LAKEUS, OSA 12.

Työ palkitsee

-”Palkasta ei juuri kannata puhua näin kotiseututyön merkeissä”, naurahtaa Airi Hakala, kun häneltä kysytään, maksetaanko toimittajille hyvää palkkaa. ”No tosiaan, kyllähän meille palkkaa maksetaan ihan oikeasti, mutta ovat työpäivätkin sitten pitkiä, niin kuin tällaisessa pioneerityössä kai saattaa ollakin.
Muut toimitukselliset ongelmat Nivalan kunnantalon kellarissa ovat samantapaisia kuin kaikilla muillakin paikallisradioilla:
-”Kiire on niin kova, vaikka toisaalta työ on sitten todella minipuolista.
”Raskasta tämä työ olisi, jos ei olisi sopivaa luonnetta, mutta on tämä antoisaakin. Paljon on nähnyt iloisia ihmisiä, jotka tulevat kiittelemään. Meidät on koettu omaksi asemaksi, tarpeelliseksi ja läheiseksi. Vaikee tässä nyt on ruveta itteensä kehumaan. Se on kuitenkin mieleen painunut, kun joku soittaa, ja kiittää, että ”voi kun se on niin kotoista se teidän ohjelmanne, se on tavallista”. Silloin tulee sellainen onnistumisen tunne, tunne siitä, että olemme päässeet sinne minne on pyrittykin”, Hakala kertoo.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 67.

Kumpi jää henkiin?

Kun oltiin tultu lokakuun 1985 alkuun, Suomenmaa otsikoi, että mainosmarkat ovat hukassa sekä Radio Ykköseltä että Radio Cityltä ja lehti kysyi vielä, että kumpi Helsingin asemista jää henkiin. Muutaman kuukauden toiminnan jälkeen molemmat olivat tappiolla.
-Odotan aikamoista välienselvittelyä, kertoi lehdelle radiomainonnan tuntija Sakari Erolin Mainosyhtymästä. –Radio Ykkönen on toistaiseksi saanut hämmästyttävän vähän mainoksia. Silti sillä on kilpailijaansa nähden suuremmat mahdollisuudet. Ykkösen pitäisi vain pystyä paremmin käyttämään omistajiensa eli pääkaupunkiseudun sanomalehtien resursseja hyväkseen. Cityn ongelmat olivat Erolinin mukaan toisaalla.
-Radio City ei miellytä hieman vanhoillisia mainostajia. Repivä tyyli ei ole hyväksi koskaan. Mainostajat eivät usko, että kiroilu tai yksipuoliset kommentit maailman tapahtumista kiinnostavat ostovoimaisia kuuntelijoita. Radio Cityssä heitetään herjaa, joka ei ole sopivaa yleiseen käyttäytymiskaavaan.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

VEIKON KONEEN RADIOMAINOSTEN KÄSIKIRJOITTAJA PETRI UUSITALO MUISTELEE

– Parhaat muistot liittyvät Veikon Koneen radiomainosten tekemiseen. Eräänä vuonna Vuoden Radiomainos – kilpailussa perustettiin oma sarja Veikon Koneelle, ”…jotta muutkin voisivat voittaa palkintoja’. Kilpailussa jaettiin sinä vuonna Kultainen ja Hopeinen Veikko, sekä perinteisten Kultainen ja Hopeinen radio -palkintojen lisäksi. Kun matkasimme palkintojen jakotilaisuudesta taksilla Cantina Westiin jatkoille, taksikuski kuunteli takapenkillä Oski Granströmin kanssa käymääni keskustelua ja tullessamme perille, sytytti sisävalot ja kääntyi katsomaan sanoen, että ”…pakko katsoa minkä näköiset miehet niitä mainoksia tekevät”

– Suurimman osan radiomainoksista käsikirjoitin Oski (oikealta nimeltään Jon) Granströmin kanssa ja useimmat tuotettiin Jori Sivosen kanssa. Veikon Koneen lisäksi tehtiin hyvät spottisarja myös ainakin Liikenneturvalle, Vuoden Huiput -kilpailulle ja yksi spotti Havin mäntysuovalla (”Havihumppa”)

– Radio oli jostain syystä sellainen media, että siihen aikaan oli helppo myydä asiakkaille huumoriin perustuvia radiomainosideoita. Tekemisen rentous oli hauskaa ja kuului varmaan myös lopputuloksissa. (…tosin oltiin silloin Oskin kanssa alle kolmekymppisiä muutenkin huolettomia heppuja).

Kysyttäessä, mitä Uusitalo on jäänyt noiden aikojen toiminnasta kaipaamaan, vastaus kuuluu:
– Tuo mainittu tekemisen rentous, nopeus ja ketteryys, ideoiden arvostus markkinointiviestinnässä ylipäätään ja Veikon Koneen puolella mainosten hyväksymisestä vastannut rohkea asiakas, heidän silloinen toimitusjohtajansa Pekka Pakarinen (…firman aikoinaan perustaneen Veikon poika).

Kuuntele näitä em. tuotantoja:https://mu6.me/151724 https://mu6.me/151725 https://mu6.me/151726 https://mu6.me/151727 https://mu6.me/151728 https://mu6.me/151729