RADIO U103 JA RADIO KYMPPI, MIKKO ”PELTSI” PELTOLA MUISTELEE

U103:ssa olin mukana keväällä ja kesällä 1997. Kävin silloin Helsingin evankelisen opiston viestinnän linjaa ja päädyin U103:een työharjoitteluun. Kanavan pomo Jukka Kuusanmäki oli mulle tuttu mies koska olin ollut usean vuoden duunissa Disco Servicellä joka oli Jukan firma, dj:nä.
Kun saavuin ensimmäistä kertaa U103:n toimitukseen, oli paikalla vain seinät. Tulin siis mukaan kuvioon kun radiota oltiin vasta perustamassa. Se oli mielenkiintoista nuoren miehen nähdä miten radioasema perustetaan. Kun meillä oli koelähetykset, luimme vuorotellen puhelinluetteloa useita tunteja. Myöhemmin kuukauden työharjoittelun jälkeen jäin kanavalle tekemään arki-iltojen Peltsi radiossa lähetystä joka nyt oli lähinnä musaa ja joku spiikki silloin tällöin. Ohjelma tehtiin, siis koko viikon spiikit muutamassa tunnissa yhtenä päivänä kasaan koska eipä siitä muistaakseni paljoakaan maksettu. Muutaman kerran pääsin tuuraamaan Stadin Säkkiä iltapäivälähetyksiin. Siellä vedettiin radiobiciä eli jumpattiin niin perkeleesti ja kannustettiin kuulijoita tekemään samoin. Jatkoin iltoja saman vuoden syksyyn.

Kyllä tuo puhelinluettelon lukeminen oli varsinkin ulkomaisten nimien kohdalla melkoisen mieleenpainuvaa. Samoin kun kävin tekemässä parin tunnin suoran lähetyksen Radio Kympin iltapäivässä Keravalla. Mulle sanottiin muistaakseni että vedä mitä haluat jne.. No mä soittelin Faithlessia ja kaikkea muuta technoa ja rappiä mitä satuin sieltä toimituksesta löytämään. Lisäksi räävin turpaani mielin määrin jne.. Olin toimituksessa yksin eli kukaan ei kertonut että kanavan kuulijakunta on etupäässä eläkeläisiä. Siitä ohjelmasta tuli aika paljon sanomista.

Kyllä silloin ja nyt minusta radion tekemisessä tunteiden välittäminen ja omien outojen mieltymystensä jakaminen on mukavaa. Ja kyllä ihmisten viihdyttäminen raskaan arjen keskellä on nautittavaa.

Kysyttäessä mitä asioita Peltsi on jäänyt tuon aikaisesta radiotoiminnasta erityisesti kaipaamaan, vastaus kuuluu: ”Vapaus tulee ensimmäisenä mieleen. Asioita ei otettu niin vakavasti. Nykyradiosta puuttuu minusta rohkeus ja heittäytyminen. Uskallettiin olla rehellisempiä. suorempia eikä ohjelmista kuulunut pelko. Steriiliys tappaa radion.”

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.