EDESMENNEITÄ PAIKALLISRADIOVAIKUTTAJIA

Asemat joilla henkilöt ovat toimineet, selviävät linkeistä pääosin.

Kaisu Aho, ?-?, Radio Etelän Äänen infoartikkelissa:https://wp.me/p46kJl-2t

Antti O. Arponen, 1950-2015, muistoartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-zG

Kirill ”Kirka” Babitzin, 1950-2007, muistoartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-J0

Benjamin (DJ Brenque) alias Bengt Rönnberg, k. 2012, ks. Heikki Wichmannin muistelmissa:https://wp.me/p46kJl-dw

Matti Bergström, 1938-1994, muistoartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-uu

Pirjo Bergström, 1939-2011, muistoartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-AR

Paavo Einiö, 1925-2006, henkilökuvansa:https://wp.me/p46kJl-ci

Jorma Elovaara, 1946-2019, Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Jorma_Elovaara https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006039830.html

Lasse Finska, 1954?-2016, henkilökuvansa:https://wp.me/p46kJl-b5

Pertti ”Pepe” Hakala, ?-?, Heikki ”Hessu” Ketolan muistelmissa:https://wp.me/p46kJl-Cm

Tony Halme 1963-2010, Sport FM:een liittyvässä artikkelissa:https://wp.me/p46kJl-2uM

Hannu Hannula, 1960-2014, YLE:n uutisartikkeli:https://yle.fi/uutiset/3-7379339 Annette Rinteen muistelmissa:https://wp.me/p46kJl-m4

Paavo Hartikka, 1959?-2014, uutisartikkeli kuolemaansa liittyen:https://www.radiopooki.fi/uutiset/uutiset-ja-haastattelut/a-127181

Perttu Häkkinen, 1979-2018, Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Perttu_H%C3%A4kkinen

Matti Inkinen, 1958-2009, Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Inkinen (Auran Aalloilla vaikutti)

Riitta Harkoma-Laine, ?-?, Radio Pikku-Päkän henkilökuntalistassa:https://wp.me/p46kJl-7

Olli Hella, 1961-2016, nekrologinsa:https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002918822.html

Esa Joutsenlahti, ?-2015, tiedote kuolemaansa liittyen:https://www.facebook.com/harjavallanakilta2015/posts/756214001162856 Mukana Radio Satakielen henkilökuntalistassa:https://wp.me/p46kJl-Lr

Pirjo Kauppinen, 1961-2018, muistoartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-1GD

Miiro Koivula, 1959?-2017, muistoartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-1xo

Petri ”Coolpool” Kuosmanen, ?-2018, uutisartikkeli kuolemaansa liittyen:https://hymy.fi/avainsana/petri-kuosmanen/ Radio Lännentien henkilökuntalistalla mukana:https://wp.me/p46kJl-1W

Veli Kärkkäinen, 1946-2002, nekrologinsa:https://wp.me/p46kJl-79

Juhana Lepoluoto, ? – 200?, Radio Kaiku- aiheista infoa:http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/maalis02/5006731.html https://wp.me/p46kJl-zA

Jarmo ”Jay Jay” Leskinen, 1958-2019, henkilökuvansa:https://wp.me/p46kJl-aC

Anneli Lintelä, ?-200?, esittelyartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-1mH

DJ Jupe (Lohi), ? – 201?, Radio Kaiku muistelmissaan:http://www.jupeviihde.fi/jupe.html

Erik ”Eeki” Mantere, 1949-2007, muistoartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-BH

Matti ”Volvo” Markkanen, 1937-2016, Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Markkanen Radio 3:n toimittajia- artikkelissa:https://wp.me/p46kJl-30

Timo T.A. Mikkonen, 1947-2017, muistoartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-1ky

Christian Moustgaard, 1950-2018, Wikipediassa:https://wp.me/p46kJl-mV

Knud Möller, 1919-1993, muistoartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-sC

Jari Niemelä, 1962-2016, nekrologinsa:http://www.meidanmaa.fi/jariniemela/pispalalainen/ Muistoartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-F7

Jyrki Otila, 1941-2003, Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Jyrki_Otila Radio Westin infoartikkelissa:https://wp.me/p46kJl-2o3

Matti Packalén, 1947-2018, muistoartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-1L5

Sirpaliisa Pehkonen, 1956-2008, nekrologinsa:http://kirjastolinkit.ouka.fi/kaleva/helmi08/7072724.xml , Heikki ”Hessu” Ketolan muistelmissa:https://wp.me/p46kJl-Cm

Pirkko Peltonen, 19??-199?/ 20??, Ks. Saimaan Aallot- aiheisessa artikkelissa:https://wp.me/p46kJl-16h

Pertti ”Purtsi” Purhonen, 1942-2011, muistoartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-Az

Eino S. Repo, 1919-2002, muistoartikkelinsa:https://wp.me/p46kJl-qZ

Reijo Rutanen, 1954-2004, nekrologi (HS:n tilaajille):https://www.hs.fi/muistot/art-2000002627375.html Muistelmiaan:https://wp.me/p46kJl-mV

Samuli Sainio, 1971-2019 nekrologi https://www.hs.fi/paivanlehti/13072019/art-2000006171957.html

Sari Seppälä, 1968-2019, henkilökuvansa:https://wp.me/p46kJl-bO

Markus Similä, 1937-2018, henkilökuvansa:https://wp.me/p46kJl-rB

Marko Sjöberg, ?-2012, uutisartikkeli kuolemaansa liittyen:http://www.sportti.com/uutinen.asp?CAT=2-4&ID=214451 Radio Popin henkilökuntalistalla:https://wp.me/p46kJl-d8

Tommy Tabermann, 1947-2010, muistoartikkelinsa:https://wp.me/p4JzxO-4O

Teemu Tenhunen, ?- kesä 2013, Radio Fonin pitkäaikainen avustajatoimittaja tehden ohjelmaa Eilinen edessä jossa soitti vanhoja iskelmiä ja luki vanhoja sanomaehtiä.

Vesa Toivanen, 1963-2016, uutisartikkeli kuolemaansa liittyen:https://www.savonsanomat.fi/savo/Mediapersoona-Vesa-Toivanen-menehtyi-52-vuotiaana/802210 Muistelmiaan Oikeaan Asemaan liittyen:https://wp.me/p46kJl-kK

Ismo Tuononen, ?-?, Omissa Radio Janne-aiheisissa muistelmissa:https://wp.me/p46kJl-8H

Anne Vihavainen, ?-?, toimittaja, Radio Saimaan Aallot- Radio Dixin

Reijo Vires, 1936-2013, lisäinfoa:https://www.elonet.fi/fi/henkilo/712705 Reissuradion henkilökuntalistalla:https://wp.me/p46kJl-79

Ville Visuri, k. 200?, henkilökuvansa:https://wp.me/p46kJl-dc

Jos listalta puuttuu nimiä tai edellämainittujen synnyin- ja kuolinvuosien osalta on täydennyksiä, niitä voi laittaa joko blogin kautta suoraan kommentoiden tai sähköpostilla: magomusiikki(a)gmail.com .

Kirka juonsi Ettanissa Kirkalenteri-ohjelmaa vuonna 1994.

 

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 117.

Kun valtakunnanlupaa ei näyttänyt tulevan, erilaisia yhteistyömuotoja kuitenkin harjoiteltiin laajemman kuuluvuuden saamiseksi. Radio Sata perusti yhdessä Radio Musan ja Radio Westin kanssa Viikonloppuradion, jonka lähetykset kestivät tosin vain runsaan puoli vuotta. Auran Aallot, Radio Ykkönen ja tamperelainen Sataplus olivat yhdistämässä toimintaansa entisestään. Asemilla oli yhteistä markkinointia ja Radio Ruuhkasuomi- lähetyksiä.

Tammikuussa 1994 alkoi melkoinen kuhina, kun MTV ilmaisi kiinnostuksensa valtakunnalliseen mainosradioon. Pro Radion toimitusjohtaja Leena Ryynäsen mielestä maahan mahtuisi parikin valtakunnallista mainosradiota, mutta niillä ei kuitenkaan saisi olla alueellista mainontaa. Mutta MTV…?

-MTV:llä on monopoli jo kuvapuolella, joten miksi sille pitäisi antaa sellainen myös radiossa, Ryynänen ihmetteli. Radio Cityn Christian Moustgaard karsasti niin ikään MTV:n laajentumista ääniradioon.

-Jos MTV päästetään radion puolelle, niin silloin pitää purkaa monopoli myös television puolella.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 116.

HAAVE VALTAKUNNALLISESTA MAINOSRADIOSTA

Suomessa oli tilaa vielä yhdelle suurtehotaajuuksia käyttävälle ääniradioverkolle, sehän sanottiin jo Geneven kansainvälisessä taajuussopimuksessa vuodelta 1984. Liikenneministeriön mukaan laki ei estänyt valtakunnallisen yleisradioluvan myöntämistä muillekin kuin Yleisradiolle. Luvan myöntämiselle ei myöskään ollut taloudellisia, teknisiä tai hallinnollisia esteitä. Mistä kenkä sitten puristi?

Ensimmäiset jään koputtelijat olivat liikkeellä jo 1980- luvun puolella. Yksityistä valtakunnallista radiolupaa hakivat Radio Cityn tuotantoyhtiö Helsingin Paikallinen Radio Oy ja Radio Sadan taustayhtiö Pro Radio Oy kaupallisen radion alkuvuosina. Hakijoiden esittämiä suunnitelmia pidettiin kuitenkin epäkypsinä. City oli jättänyt oman toimilupahakemuksensa liikenneministeriölle jo tätä aikaisemminkin. Anomuksien käsittely kesti siksi, että asia oli niin uusi ja se haluttiin selvittää perusteellisesti.

-Meillä on vahva oma konsepti, joka toimisi aivan varmasti muissakin kaupungeissa. Sen rinnalla voisi olla muitakin valtakunnallisia mainosradioita, totesi Christian Moustgaard Radio Citystä.

Vaikka valtakunnanlupia ei myönnetty, Helsingin Sanomat kirjoitti, että viestinnän vapautuminen johtaa ennen pitkää siihen, että Yle saa rinnalleen myös radion puolella valtakunnallista kilpailua. Lehti viittasi siihen, että television puolella murros oli jo tapahtumassa, kun MTV siirtyisi omalle kanavalleen vuonna 1993. Seuraava järkevä askel olisi Helsingin Sanomien mukaan laajentaa kaupallinen radiotoiminta valtakunnalliseksi.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Radio Cityyn liittyvä valokuva.

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 112.

Radio Cityn talous meni kuralle.

-Meidän tammenterhot on syöty. Itse asiassa olemme Samu Sirkan tilanteessa, luonnehti taloutta Christian Moustgaard lokakuussa 1991. City oli keväästä lähtien leikannut kustannuksia kolmanneksella, mainonta oli laskenut edellisvuodesta 13 prosenttia.
Radio Cityn alkujaan perustanut Elävän musiikin yhdistys ELMU suojautui nurkanvaltaajia vastaan hajauttamalla ja säätiöimällä omistustaan ja siirsi toimiluvan tuotantoyhtiö Helsingin Paikallinen Radio Oy:lle. Myös uusia toimitiloja etsittiin. Moni radiopersoona siirtyi Yleisradion uudelle populaarikulttuurikanavalle, Radiomafiaan, sen aloittaessa toimintansa.
Radio Ykkösen viides vuosi puolestaan oli menestyksellisin, sen voitto nelinkertaistui. Ohjelmaa tuli ympäri vuorokauden, uutistoimintaa laajennettiin viikonloppuun. Musiikkitoimituksen perinteinen kesäkonsertti Kaivopuistossa oli siihen mennessä yleisömäärältään Suomen suurin rock- konsertti.
Mutta ei Helsingissäkään radiotoiminta pelkkää kilpailua ollut, oli myös yhteistyötä. Tuskin ehti muste kuivua pitkien toimilupien alla, kun helsinkiläisille paikallisradioille jo alettiin pystyttää uutta yhteistä lähetysmastoa Keskuspuiston kalliolle Pohjois-Pasilaan. Tämän Metsälän maston antennit otettiin käyttöön kesäkuussa 1989. Radioasemien lähetinteho kaksinkertaistui ja antennikorkeus enemmän kuin kaksinkertaistui, mikä paransi oleellisesti paikallisradioiden kuuluvuutta. Maston omisti oululainen Mastotele Oy, ja kaupunki myönsi sille toimiluvan kymmeneksi vuodeksi.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Kuvassa Radio Cityssä vaikuttanut Teppo Turkki.

 

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 88.

RADIOBOOKING

Vuoden 1988 alusta aloitti toimintansa Radiobooking Oy samoista kuuntelijoista kilpailevien Radio Ykkösen ja Radio Cityn kauhun tasapainon toteuttajaksi, niin kuin Talouselämä- lehti asian muotoili. Asemat siirsivät mediavälityksensä Audiomediasta, joka oli hoitanut niiden mainonnan myyntiä alusta lähtien.
-Moustgaard soitti ja kysyi, haluanko perustaa Citylle mainososaston, Heikki Rotko muistaa. –Sanoin, että tehdään oma yhtiö, silloin voisin olla kiinnostunut lähtemään vetäjäksi. Sitten sitä vähän pyöriteltiin ja puhuttiin mukaan Radio Ykkönenkin, pahin kilpailija.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 61.

Radio Cityn Christian Moustgaard totesi, että sananvapautta on lisätty jopa kannattavuuden kustannuksella.
-Meillä on toimintamme alusta alkaen ollut järjestöohjelmia – jopa sellaisten järjestöjen ohjelmia, joista on ollut meille selvästi liiketaloudellista vahinkoa, arvioi Moustgaard.
Mutta sananvapauden lisäksi kyse oli laajemmasta yhteiskunnallisen ilmapiirin muutoksesta. Haluttiin irti Yleisradion holhouksesta ja yksinvallasta. Aika oli kypsä, uudet ajatukset nousivat esiin eri puolilla yhteiskuntaa. Perttusen komitean pysyvänä asiantuntijana toiminut Pertti Hemanus näki ajan merkit.
-Havaitsin selkeästi, miten maan suurimman puolueen sosiaalidemokraattien edustajat 1980-luvun alkuvuosina liukuivat yhä enemmän ”vapaamman” ja siis viihteellisemmän radio- ja TV-politiikan suuntaan. Tämä sattui tapahtumaan sen jälkeen kun sdp:n hallitusyhteistyö skdl:n kanssa oli loppunut, mutta tietysti se olisi voinut tapahtua muutenkin; kysymyshän oli suuresta virtauksesta.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 15.

Jännite erilaisten näkemysten välillä oli käsin kosketeltava. Rahoitus ja idealismi olivat hankala yhdistelmä. Suunnitteluvaiheessa odotukset olivat olleet vielä katossa, radio pelastaa maailman.
-Nyt voidaan vielä estää se, ettei kaupallinen bisnes vie kokonaan tätäkin aluetta. Nyt on aika näyttää, mitä ihmiset yhdessä voivat tehdä – kyynisyyttä, näköalattomuutta ja itsekeskeisyyttä vastaan! huudahti 22- vuotias opiskelija Juha Hemánus, yksi Radio Cityn perustajista Suomi- lehden sivuilla.
Oli monenlaista ilmaa. City näytti aivan toisenlaiselta kauppakorkean ylioppilaiden näkökulmasta. Ylioppilaskunta omisti merkittävän osan asemasta, joka oli pidettävä taloudellisesti pystyssä.
-Radio Cityn ohjelmapolitiikka teki aluksi karhunpalveluksen, kuvailee yhteyksiä asemaan KY:n edustajana hoitanut Jouni Mölsä Cityn ensimmäistä kesää.
-Toimittajat arvostelivat mainostajia. Sitten oli poikkeavien bileet. Mainostajat eivät innostuneet. Ensimmäisen vuoden lokakuussa homma meinasi kaatua. Radioyhtiön pääoma oli syöty ensimmäisenä syksynä. Cityssä ajauduttiin pakkoremonttiin, jossa Christian Moustgaard nostettiin yhtiön toimitusjohtajaksi. Uhkaavalta vararikolta vältyttiin uudessa ohjauksessa. Nuoren radioaseman talous elpyi nopeasti, mainostajat palasivat, ja myynnit ylittivät menot ensimmäisen kerran vuoden 1986 helmikuussa.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 9.

Tuotantoyhtiö Helsingin Paikallinen Radio Oy perustettiin kahta viikkoa ennen toimiluvan myöntämistä. Suuromistajina mukana olivat WSOY ja Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta. Christian Moustgaard oli ensimmäinen hallituksen puheenjohtaja, häntä seurasi Juhani Merimaa, kun Moustgaardista vuoden toiminnan jälkeen tehtiin toimitusjohtaja. Yhtiö järjesti huhtikuussa 1985 osakeannin myymällä B-sarjan osakkeitaan, mistä saatiin pääomaa rakentamiseen ja toiminnan käynnistämiseen. Äänten enemmistö säilyi Elmulla.
Kaikki, mikä koski paikallisradioita, oli niin uutta, että tuotantoyhtiön roolista ja työnjaosta oli jopa oikeuskansleri kiinnostunut. Moustgaard selvitti, että Radio City on Elävän Musiikin Yhdistyksen ja toimittajat ovat Elmun palkkalistoilla. Elmu myös lähettää kaikki ohjelmat. Tuotantoyhtiö Helsingin Paikallinen Radio Oy puolestaan omistaa studiot ja myy mainoksia sekä pitää yllä osaa tuotannosta. Elmu siis käytti hyväkseen tuotantoyhtiön palveluja. Moustgaard näki systeemin toimivana ja muistutti, että useat muut vastaavat radioyhtiöt käyttävät tässä kohtaa MTV:n palveluja.
Markkinapuolen osaamista Elmu sai kauppakorkeakoulusta. Tuoreen paikallisradion palvelukseen palkattiin puolenkymmentä Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan opiskelijaa markkinointiosastolle.
-Näin nuori taloudellinen parhaimmisto tai sivistyneistökin oli mukana ja kulttuurin ja talouden välillä vallitsee tasapaino, vt. toimitusjohtaja Moustgaard asetteli sanojaan.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

 

RADIO CITY, HELSINKI, REIJO RUTANEN MUISTELEE

”YKSI AIKAKAUSI KULJETTIIN KUNNIAKKAASTI LOPPUUN”

REIJO RUTANEN MUISTELEE

Teppo Turkin lähdön jälkeen minusta tuli entistä selvemmin uutis- ja puheohjelmien päällikkö. Kehitin vakiintuneita ohjelmia kuten Asuntopörssiä, Opiskelijaradiota, Lauanytaibastua, phone-in-ohjelmia, Elämän älyä, Ympäristöuutisia, Kyytiä kulkurille- ohjelmaa ja niin edelleen. Samalla kehittelin kolmen minuutin dramaturgian vastapainoksi kolmen tunnin suoran puheshown lauantai-illoiksi.

Tynkkysen ja minun välillä ei ollut suuria ristiriitoja, olinhan itsekin ollut tukemassa Juhaa päätoimittajaksi Turkin lähdön jälkeen. Paineet kuitenkin kasvoivat kaiken aikaa. Kilpailu mainosmarkkinoista kiristyi, vaikka olimme mielestäni saamassa radiota asialliseen kuntoon. Yleisradio lanseerasi Radiomafian, ja alalla tapahtui kaikenlaista. Myös Radio Cityssä haluttiin pesäeroa vanhaan idealismiin. ”More music, less talk” juttu näkyi hiljalleen ohjelmakartoissa ja minun pinnani kiristyi. Niin myös Moustgaardin. Chrissen ohimosuonet alkoivat pullistella entistä useammin.

Minulle se Cowboy Skin tuutin täydeltä toitottama ”More music, less talk”- jinglw oli kuin punainen vaate, jota en osannut ymmärtää huumoriksi. Vai oliko se sitä? Mielestäni pitäisi kysyä: halveksivatko jotkut musiikkipuolen ihmiset puhepuolta? Tämä keskustelu jäi käymättä.

Syksyllä 1987 teimme suurta presidenttiehdokkaiden haastattelusarjaa, jossa pyrin täysin uudenlaisiin lähestymistapoihin. Pitkissä haastatteluissa panimme vastakkain esimerkiksi Kalevi Sorsan ja Pentti Linkolan. Paavo Väyrysen liturgiaa panimme analysoimaan politiikan tutkijan, jonka sitten marssitimme suoraan lähetykseen, ja niin edelleen.

Tilanne radiossa alkoi lähestyä kliimaksiaan – musiikki oli syrjäyttämässä markkinoinnin ja taloushallinnon painostuksesta liian suuren määrän puheohjelmia. Aamuohjelmiin lanseerattiin helikopteri ja liikennetiedotukset eli mallia haettiin nyt amerikkalaisista formaattiradioista. Suuria talousongelmia ei siinä vaiheessa ollut, vaikka radio ei mikään kultakaivos ollutkaan. Pieniä palkkoja jopa pystyttiin nostamaan.

Lopulliseen lähtöön johti ennen kaikkea uutis- ja puheihmisten turhautuminen. Ohjelma-ajoista oli miltei tapeltava ja linjaa olisi kaiken aikaa ollut kevennettävä. Siinä vaiheessa päätin ottaa vastaan korruptiomatkan m/s Konstantin Simonovilla. Risteilyni Leningradista Helsinkiin kului tiiviisti hytissä: laadin uuden ohjelmakartan, joka oli tarkoituksellisen provokatorinen. Lyhensin jopa Pullakuskien ohjelma-aikaa, vaikka pidin ja pidän edelleen sitä suurenmoisena ohjelmana. Annoin runsaasti tilaa ympäristö- ja muille puheohjelmille ja työnsin vastenmielisimmät kantrirallatukset huonoimmille ohjelmapaikoille.

Palattuani toimitukseen vein ohjelmakartan sitä Tynkkyselle esittelemättä suoraan toimituksen kokoukseen. Perustelin yksin tekemääni esitystä sillä, että työhäni kuului Radio Cityn ohjelmiston kehittäminen ja että nyt oli mielestäni tullut aika ottaa kantaa siihen, mihin suuntaan tämä radio menisi.

Muutosesitykseni olivat sen verran rajuja, että jopa toimitus oli hieman hämmentynyt, vaikka sainkin varovaista tukea ajatuksilleni esimerkiksi Outi Poppilta. Moustgaard sen sijaan raivostui, eikä Tynkkynenkään ollut ihastunut.

Tämän provokaation jälkeen kutsuttiin hallituksen kokous koolle ja minut päätettiin erottaa. Jotenkin uskomatonta on se, että olin itse helpottunut päätöksestä. Yksi aikakausi oli kuljettu loppuun – ihan kunniakkaasti.

 

Nämä muistelmat sisältyvät City on sinun- kirjaan (Isokangas-Karvala-Von Reiche/ Tammi, 2004)

RADIO CITY, HELSINKI, TEPPO TURKIN KIRJOITUS CITY-LEHDESSÄ 20/89

HELSINGIN TAIVAAN ALLA

Ote Teppo Turkin osuudesta 1980-lukua kartoittavaan artikkelisarjaan City-lehdessä 20/89

 

Radio City on 80-luvun esimerkillisimpiä menestystarinoita. Mutta alun hurmio ei kauaa kestänyt.

Uhkarohkeaan radioprojektiin heittäytyneille ihmisille vuosi 1985 oli yhtä vuoristorataa: rikkaasta köyhäksi kahdessa kuukaudessa; yleisön ihastus muuttui vihaksi ja kohta tottumukseksi; valtiovalta yritti kaksi kertaa perua toimiluvan; toimitus saneerattiin ja jääräpäistettiin; ihmisiä irtisanottiin ja uusia palkattiin; järki ja rationaalisuus, markkinoiden lait, hyvät käytöstavat, ammattitaito, kasvava suvaitsemattomuus, helpomman ja varmemman musiikkilinjan valinta, väsähtäminen, krapula, sairaus, abortti – Radio City kulki nopeasti kohti aikuisuutta.

Vuoden 1985 lopulla Radio City hyväksyttiin yhteiskuntaan ja se nousi valtakunnan merkittävimmäksi kaupalliseksi paikallisradioksi. Samalla nimi ”city” alkoi tarkoittaa täsmälleen päinvastaista mitä sillä haluttiin viestittää radion syntyvaiheessa.

Tänään ”city” tarkoittaa pienistä eroista identiteettiään rakentavan, kulutustietoisen ja hiljalleen ikääntyvän uuden keskiluokan elämäntapaa, lyhyttä, nopeaa, viihdyttävää, kaunista, aistillista, konservatiivista ”helppoa” ja ”hyvää meininkiä” etsivää tempoa ja arjen saundia.

Radio Cityn toimitusjohtaja Christian Moustgaard pudistaa tänään päätään: ”että… Radio Cityn alku: ideologiaa, egotrippailua – ei sen tyyppistä voi olla.”

Onneksi Berliinistä tuulee.