DISNEYLÄINEN PAIKALLISRADIO, HS:N ARTIKKELI 4.7.1996

KUN PAIKALLISRADIOTOIMINTA alkoi Suomessa 1985, Helsinkiin myönnettiin kaksi lupaa paikalliseen radiotoimintaan: toinen radio Ykköselle ja toinen Citylle. Ykkönen meni konkurssiin paikallisradiotoiminnan kymmenvuotistaipaleen ”kunniaksi” viime vuonna. Elävän musiikin yhdistyksen käynnistämän Cityn osake-enemmistö on nyt puolestaan siirtynyt luxemburgilaisen Skandinavian Broadcasting Systemsin (SBS) omistamalle yhtiölle Pro Radiolle.

Laadukkaan Ykkösen konkurssi ja Suomen vanhimman paikallisradion eli Cityn siirtyminen kansainväliseen omistukseen päättävät yhden jakson paikallisradiohistoriassa. Paikallista radiotoimintaa perusteltiin aikoinaan ylevin kulttuuri- ja viestintäpoliittisin argumentein. Uusien radioiden piti nostaa paikallinen tiedonvälitys kunniaan ja tuoda viestintään mukaan paikallisia yrittäjiä. Kehitys on mennyt täsmälleen päinvastaiseen suuntaan.

SBS:n suurin omistaja on Walt Disney -yhtiö, joten Cityn paikallisuus on nyt viihdealan megajätin hellässä huomassa. SBS omistaa jo ennestään paikallisradiot Tampereella, Turussa ja Oulussa. Kun aiemmin on tiedetty, että valtaosa maan paikallisradioiden ohjelmistosta perustuu musiikkiin ja tyhjänpäiväiseen jutusteluun, voi vain todeta, että luvanvarainen toiminta on etääntynyt valovuosien päähän alkuperäisestä ideastaan. Paikallisradioverkostosta on tullut suuri kansainvälinen ”juke box”.

Vika ei ole yksin kaupallisella pohjalla toimivien radioiden. Sormella voi osoittaa myös niitä, jotka asettivat hurskaasti paikallisuuden toimilupien ehdoksi.

 

 

SAMAA POPPIA JOKA TUUTISTA, HS:N ARTIKKELI 28.2.1996

Musiikin kuuntelijoita on Suomessa paljon, niin myös radioasemia ja niiden taajuuksia! Herää kysymys, onko englanti tullut ruotsin kielen rinnalle puolipakolliseksi suomalaisille. Radiotaajuus vaihtuu, puimakoneen jyskytystä muistuttava jee-jee-”musiikki”. Ei, kaikissa ”soi” sama levy – siltä tuntuu.

Antakaa meille kotimaisen musiikin ystäville, ymmärrettävin sanoin esitettyä suomalaista musiikkia, niin monet voivat taas avata radion, muutenkin kuin uutisia kuunnellakseen!

Päättäjät herätys! Nuorisomusiikilla on jo tarpeeksi taajuuksia, Radio Ykkösen taajuus annettava sitä haluavalle Radio Kolmoselle, joka on ainoa kotimaisen musiikin ystävä, ainoa radioasema, joka ottaa huomioon etteivät kaikki radiokuuntelijat osaa englantia, eivätkä ole nuorisoikäisiä.

MATTI LINNANOJA Espoo

YKKÖNEN OTTAA SUORAN YHTEYDEN LOS ANGELESIIN, HS:N ARTIKKELI 29.1.1990

Radio Ykkönen avaa tänään maailman pisimmän digitaalisen äänensiirtoyhteyden Los Angelesista Helsinkiin. Viiden aamun ajan Joke Linnamaa isännöi suoria lähetyksiä, joiden otsikkona on Suoraa toimintaa L.A:sta.

Ohjelmien suora toiminta tulee olemaan lähinnä haastatteluja, sillä digitaaliyhteys ei sovellu esimerkiksi musiikin välittämiseen. Puheet katkaisevat levyt ujutetaan ohjelmiin Helsingistä.

Haastateltavat ovat etupäässä Los Angelesiin kotiutuneita tai muuten vain paikalla olevia suomalaisia.

Yhteistyökumppanina Kaliforniassa on radioasema KLAC. Se lähetti viime kesänä suoraa ohjelmaa Helsingistä, ja nämä lähetykset ovat osin eräänlainen vastapalvelus Ykkösen avusta.

Toimitusjohtaja Markku Veijalainen hieman harmittelee, että yhteistyöstä sovittiin ennen kuin Euroopassa alkoi tapahtua. Melkein kotinurkilta kun saisi nyt taatusti sisällyksekkäämpää ohjelmaa kuin Yhdysvaltain länsirannikolta – jonne ei sitä paitsi saa yhteyttäkään muuten kuin Pariisin kautta.

Hankkeen kiinnostavin ulottuvuus onkin sen tekniikka. Äänensiirtotekniikkahan on jäänyt pahasti television jalkoihin, mutta nyt kokeiltava digitaalinen yhteys on ratkaiseva askel eteenpäin. Nyt ääni kulkee paitsi aikaisempaa puhtaampana, myös paljon pienemmin kustannuksin.

MATTI RIPATTI

VALTAKUNNALLINEN MAINOSRADIO PAIKALLISTEN ASEMIEN TOIVEISSA, HS:N ARTIKKELI 12.9.1992

RADIO PORI PYRKII VALTAKUNNAN MAINOSRADIOKSI – RADIO CITY ON HAKENUT LUPAA VAIN SUURIMPIIN KAUPUNKEIHIN

Radio Pori on lisännyt painetta luoda valtakunnallinen mainosradio. Se jätti valtakunnallisuushakemuksen valtioneuvostolle ja liikenneministeriölle perjantaina.

Aikaisemmin valtakunnalliseksi mainosradioksi on veikkailtu lähinnä jotain Yleisradion kanavista tai helsinkiläistä Radio Cityä, joka nyt on kutistanut oman hakemuksensa koskemaan vain suurimpia kaupunkeja, alkuun Turkua ja Tamperetta. Näiden kaupunkien kaapelitalouksissa City jo kuuluu.

Radio Porin omistavat Teknisten liitto sekä porilaiset viestintäyhtiöt Ajan sana ja Satakunnan kirjateollisuus. Se perustelee hakemustaan mm. toiminnan tuloksellisuudella ja kannattavuudella. Vahva kuuntelu omalla alueella ”antaa vahvan uskon siihen, että luotu konsepti olisi toimiva myös valtakunnallisesti”, sanotaan hakemuksessa.

Juha Tynkkynen Radio Citystä kertoo liikenneministeriön vihjanneen sille, että kaupunkeihin keskittyvä laajenemishakemus menisi helpommin läpi. ”Jos joku saa lupia, tämä menee läpi.” Tynkkysen mukaan kaupunkihakemus perustuu osin siihen, että helsinkiläinen Radio Ykkönen, turkulainen Auran Aallot ja tamperelainen Sataplus olisivat yhdistämässä toimintaansa entisestään. Näillä on jo ollut yhteistä markkinointia ja Radio Ruuhkasuomi -yhteislähetyksiä, mutta sen enempää Ykkösestä kuin Sataplussastakaan ei vahvisteta sen laajempia yhdistymissuunnitelmia.

”Toimilupaehtojenkin mukaan enintään 25 prosenttia ohjelmista voi olla muita kuin itse tuotettuja”, sanoo Sataplussan toimitusjohtaja Matti Tulin . Ykkösen Markku Veijalaisen mukaan yhteisiä ohjelmia etsitään nykyistä enemmän, mutta kaikille kelpaavaa ohjelmaa on vaikea löytää.

Liikenneministeriön ylitarkastaja Ismo Kososen mukaan kaikki hakemukset käsitellään vasta ensi vuonna, kunhan 1990-luvun radiotoiminnan suuntaviivoja pohtiva työryhmä on saanut työnsä valmiiksi.

Valtakunnallista mainosradiota vastustavat niin Yleisradio kuin pääministeri Esko Ahokin . Ahon turkulaiselle Radio Sadalle syyskuun alussa antaman haastattelun mukaan sellaisen luominen Suomeen on kysymys, mistä hallituksessa ei ole edes keskusteltu.

KAISA HAKKARAINEN

 

PAIKALLISRADIOAIHEISESTI OTE TEOKSESTA STADIN DISKOHISTORIA, OSA 9.

Ko. teos, toim. ja kust. Mikko Mattlar, 2017.

Entisen tanssiravintola Fennian tiloissa Mikonkatu 17:ssa aukesi elokuussa 1985 Café Metropol- rokkibaari. Metropolista tuli merkittävä osoitus rockin statuksen muutoksesta, sillä paikka sai tilansa täyteen rockkonseptilla illasta toiseen. Se oli myös Tavastiaa juppihenkisempi ja siten osoitus siitä, miten rock alkoi siirtyä alakulttuurista kohti valtavirtaa. Helsingissä tapahtui lyhyessä ajassa paljon, sillä samana kesänä toimintansa aloittivat myös molemmat helsinkiläiset paikallisradiot.

Ettan oli mukana Café Metropolin yhteistyökumppanina alusta alkaen, sillä ravintolan avajaiset kuultiin suorana lähetyksenä paikallisradion taajuudelta. Kun tilannetta vertaa vuosikymmenen alun Yleisradion hallitsemaan radiokenttään, muutos oli melkoinen. Metropolissa järjestivät omia iltojaan sekä Ettan että Radio City.

Ohessa Hurriganesin Metropolissa vuonna 1988 taltioiman livelevyn kansi.

 

PAIKALLISRADIOAIHEISESTI OTE TEOKSESTA STADIN DISKOHISTORIA, OSA 8.

Ko. teos, toim. ja kust. Mikko Mattlar, 2017.

Helsinkiläisten paikallisradioiden tiskijukista tuli parhaimmillaan niin suuria tähtiä, että heidän kappalevalintojaan käytettiin uutuuslevyjen mainosten yhteydessä. Broadcastin Steo On It- lp:tä mainostettiin helmikuussa 1987 Helsingin Sanomissa Norpan, Cowboy Skin ja Bunuelin suositusten kera. Kaikilla kolmella tiskijukalla oli eri suosikkikappaleet lp:llä, ja tämä tieto kerrottiin myös levyn potentiaalisille ostajille.

Sekä paikallisradiot että taivaskanavat tekivät päivän hitit tutuiksi suurelle yleisölle. Ajat, jolloin tiskijukka määritteli yksin yleisön kuunteleman musiikin, olivat 1980-luvun loppupuolella jo takanapäin. ”Biisit tulivat tunnetuiksi nopeammin. Kun joku uusi hitti tuli, jengi saattoi pyytää sitä minulta jo ennen kuin se oli saatavana levynä. Ero oli suuri verrattuna 1970-lukuun, jolloin minäkin yritin yöaikaan virittää Radio Luxembourgia rätiseviltä keskipitkiltä aallonpituuksilta, koska se oli ainoa paikka, josta saatoin kuulla uusia biisejä”, Micke Lindlöf sanoo.

Kuvassa DJ Luis Bunuel joensuulaisessa Kimmel- diskossa vuonna 2004.

 

 

PAIKALLISRADIOAIHEISESTI OTE TEOKSESTA STADIN DISKOHISTORIA, OSA 3.

Ko. teos, toim. ja kust. Mikko Mattlar, 2017.

Myös Black Mikesta tuli radiotyön myötä entistä tunnetumpi dj. ”Hän oli radiossa erittäin hyvä. Kun hän sai oman ohjelman eetteriin, hänestä tuli trendsetteri, koska kaikki kuuntelivat sitä. Black Miken soittama musa oli meille tai suurelle yleisölle tuntematonta, mutta radion kautta yleisö kiinnostui siitä”, Folke Westerholm sanoo. Ettanin jälkeen kreikkalais- dj pääsi television kolmoskanalle ”mekastamaan ja tekemään ruokaa”, kuten Helsingin Sanomat hänen tv- ohjelmaansa kuvasi. Eksoottinen dj- hahmo tuli television kautta entistä tutummaksi suomalaisille.