PAIKALLISRADIOILLA VAIKEUKSIA, HS:N ARTIKKELI 9.2.1992

Yksitoista Suomen suurinta paikallisradioasemaa saivat turhaan odottaa lauantaina aamupäivällä kello l0.15 Anssi Kukkosen suoraa raporttia Albertvillestä. Kun raporttia ei sovittuun aikaan kuulunut, radioasemat soittivat musiikkia.

Myöhemmin ne joutuivat toteamaan kuuntelijoilleen, että linjat ovat kunnossa, mutta Kukkosesta ei kuulu. Luvattu avausraportti Albertvillestä tuli vasta kello 13.15, jolloin olisi pitänyt olla jo toisen päivittäisen raportin aika.

Syyksi ohjelmapaketin tilaajille sanottiin väärä puhelinnumero.

”Näin on, sain väärän puhelinnumeron, eikä Telen keskus vastannut, kun yritin selvittää sekaannusta”, sanoi Kukkonen, joka monia kommelluksia kokeneenakin hermoili aamuvarhaisella Les Saisies’n lehdistökeskuksessa.

Yhteydet Albertvillestä Suomen paikallisradioasemille hoitaa sopimuksen mukaan Tele. Tekniikassa ei ollutkaan mitään vikaa, ns. neuvottelupuhelulinjat olivat auki raporttia varten kaikille sopimusrenkaassa mukana oleville radioasemille.

”Aamu meni totisesti susille. Ohjelmaa oli mainostettu etukäteen jo pitkään. Me odotimme 14 minuuttia. Jotkut muut lopettelivat odottamisen jo aiemmin”, sanoo Kuopiossa toimivan Oikean Aseman ohjelmapäällikkö Vesa Toivanen.

Lauantainen aamupäivä on Toivasen mukaan parhainta kuunteluaikaa. ”Eniten sylettää, että tämä kolahtaa paikallisradioiden maineeseen.” Toivanen on näreissään siitä, että kun Kukkonen antoi ensimmäistä raporttiaan myöhästyneenä, hän ei sanallakaan selittänyt syytä. ”Olisi edes sanonut, että oli liikenne-esteitä.” (Kuopio/Albertville, Helsingin Sanomat)

RAUNI VÄINÄMÖ

Kuvassa Suomen mäkimiehet Albertvillen olympialaisissa.

TÄRKEINTÄ ON MIELIKUVA LIIKKEESTÄ, HS:N ARTIKKELI 15.7.1991

Meidän radiossa: Kuopio, Oikea asema

Oikean Aseman ulkolähetysauto karauttaa kuopiolaisen kesäterassin edustalle. Toimittaja Pekka Junkkari hyppää ulos ja suunnistaa määrätietoisen näköisenä mutta tosiasiassa ihan sattumanvaraisesti pöytään, jossa istuu kaksi ruskettunutta miekkosta tuoppeineen. Näennäisen vastustelun jälkeen toinen suostuu jututettavaksi.

”Mistäs olet noin hienon hatun ostanut?” Junkkari aloittaa.

Tämä on paikallisradioaseman kesäistä arkea. Kierrellään ihmisten parissa ja kysellään niitä näitä.

Oikean Aseman kesään on tänä vuonna osunut poikkeuksellisen monta suurempaa tapahtumaa: ensin oli maatalousnäyttely ja parhaillaan Varkauden asuntomessut. Muina aikoina ohjelmista välittyy vain letkeä lomatunnelma. Se tarkoittaa myös sitä, että radioaseman toimittajista on suuri osa kesälomalla.

Paikallisia uutisaiheita on kesäaikana vähän tai niitä joudutaan panttaamaan toimittajien kesälomien takia. Uutislähetyksissä on luotettava tavallista enemmän STT:n antiin. Ensin kerrotaan, että 45-vuotias mies kuoli hirvikolarissa Siilinjärvellä, ja vasta sen jälkeen siirrytään Jugoslavian tapahtumiin.

Kuopiossa päämajaansa pitävä Oikea Asema on Radio Porin ohella maan menestyneimpiä kaupallisia paikallisradioasemia, ja se on ylivoimaisesti alueensa kuunnelluin radioasema. Kuuntelijat ovat ottaneet sen omakseen.

”Vuorovaikutus yleisön kanssa sujuu erinomaisesti. Ihmiset soittelevat ahkerasti tai kävelevät sisään kertomaan esimerkiksi uutisaiheita”, kertoo Oikean Aseman uutistoimittaja Eija Sarinko .

”Rohkenen väittää, että paikallisradiot ovat tuoneet lisää tasavertaisuutta tiedonvälitykseen, ja uutiskynnykset ovat madaltuneet valtakunnallisestikin”, Sarinko sanoo.

Paikallisradio ei voi olla vain tiedonvälittäjä, vaan myös palveluasema. Sen kautta kulkee viestejä kadonneista kissoista, karanneista hevosista, sydänsuruista tai varastetuista autoista.

”Jos misu tai murre on kateissa, niin eihän sitä jaksa olla kiinnostunut Jugoslavian tapahtumista”, tietää yhtiön toimitusjohtaja Nils Tuominen .

Paikallinen yleisö on Oikealle Asemalle niin tärkeää, että sitä ei laiminlyödä edes kesäturistien vuoksi. Tuominen arvelee, että jos ryhdytään tekemään ohjelmaa matkailijoille, se vain ärsyttää paikallista väkeä.

Oikea Fiilis

Nils Tuominen kertoo liikuttuneena parin vuoden takaisesta maakuntakiertueesta. Isännät pitivät radioaseman vierailua niin suurena tapauksena, että he saapuivat paikalle tummissa puvuissa ja kauluspaidoissa.

Kriittisemmät kuulijat moittivat Oikeaa Asemaa junttiradioksi, ja ohjelmatarjonta voi huonoimmillaan kuulostaa ”joutavanpäiväiseltä viihteeltä”.

”Me tehdään tätä työtä kuuntelijoiden ehdoilla. Ihmiset tykkäävät siitä, että ohjelmat kuulostavat rehellisiltä”, Pekka Junkkari puolustautuu.

”En minä haluakaan tarjota ihmisille mitään kovin syvällistä, mutta tietynlaisia elämänarvoja kuitenkin.” Kunnon paikallisradiotoimittajan tapaan Junkkari nauttii estottomasti suorista lähetyksistä ja kommunikoinnista ihmisten kanssa, vaikka aina ei voikaan luottaa siihen, että tapaa mielenkiintoisia ihmisiä. Junkkarin mukaan turhautuminen uhkaa vain silloin, kun ei ole aikaa ”valmistautua henkisesti” tilanteisiin.

”Mutta henkinen valmistautuminen ei tarkoita sitä, että on kasa paperia mukana. Päinvastoin.” ”Tärkeintä on luoda kuulijoille mielikuva liikkeestä.” ”Me paikallisradiotoimittajat olemme voimakkaasti personoituja, ja ihmiset tulevat helposti kommentoimaan kuulemiaan ohjelmia. En minä kaipaa intimiteettiä. Mitä mieltä tätä olisi tehdä, jos ei saisi palautetta?” Junkkari miettii.

”Fiiliksellähän tätä työtä tehdään. Jos ihmisiä ottaa päähän, se kuuluu heti lähetyksessä”, muistuttaa myös toimitusjohtaja Tuominen.

”Paikallisradiossa pitäisi pystyä luomaan yrityskulttuuri, joka sallii yrittämisen ja epäonnistumisetkin.”

Pullakuskeista ei pidetty Savossa

”Savolaisuus tulee niistä ihmisistä, jotka ovat mukana lähetyksissä”, Nils Tuominen sanoo. Oikean Aseman toimittajat eivät puhu savoa lähetyksissä, lukuunottamatta juontajakaksikko Mikko Juntusta ja Vesa Toivasta , jotka ovat viljelleet savolaishuumoria menestyksellä jo vuosia.

Huumorillakin taitaa olla paikallisia rajoituksia. Pääkaupunkiseudun suosittu juontajakaksikko Pullakuskit otettiin Kuopiossa vastaan varsin nuivasti.

Tuomisen mielestä Oikea Asema pitää huolta paikallisuudesta ennen muuta uutis- ja ajankohtaisohjelmilla. Niihin on satsattu alusta lähtien, ja satsataan vastedeskin. Tuominen kertoo, että yhdessä vaiheessa heillä puhuttiin ihan tosissaan ajankohtaisohjelmista ja ”täyteohjelmista”, ja sama jako on periaatteessa olemassa edelleenkin.

Mitä lama tekee paikallisradioille?

”Uutistoiminnan osuus ohjelma-ajasta on noin 20 prosenttia, loput on musiikkia ja viihdettä. Jos tämä niin sanottu täyteohjelmisto pystytään tekemään halvempina yhteislähetyksinä, en näe siinä mitään pahaa. Niillä pystytään vapauttamaan resursseja ajankohtaistoiminnalle”, Tuominen laskeskelee.

Lama puree siis paikallisradioissakin. Oikealla Asemalla ohjelma-aika oli kasvatettu 24 tuntiin, kun ilmoitukset eivät muuten mahtuneet mukaan. Sitten tuli käänne, ohjelma-aikaa supistettiin, ja yhtiön ympärille kerättyjä rönsyjä piti ryhtyä karsimaan.

Oikean Aseman olemassaolo ei silti ole uhattuna, eikä toimitusjohtaja pelottele irtisanomisilla.

Nils Tuominen on myös Suomen Paikallisradioliiton puheenjohtaja. Hän uskoo paikallisradioiden vapaaseen kilpailuun.

”Toimiluvat pitäisi vapauttaa kokonaan. Ne asemat pärjäävät, joissa tehdään hommat hyvin.” Oikean Aseman free lance -uutistoimittaja Martti Ruokolainen lisää tähän hieman kyynisemmin – ja epäilemättä realistisemmin: ”Radion pitää kuulostaa ilmoittajien korvissa uskottavalta.” ”Paikallisradiot ovat vuosien mittaan kehittyneet hurjan paljon. Nykyään kilpaillaan ammattitaidolla”, huomauttaa puolestaan Eija Sarinko.

LEENA VIRTANEN

 

RADIO OIKEA ASEMA, KUOPIO, MARJUT TIKKANEN (O.S. HIRVONEN) MUISTELEE

Toimenkuvastaan:

Työskentelin Oikealla Asemalla 1989-1998 välisen ajan erilaisissa tehtävissä, ensin toimituksen sihteerinä ja sen jälkeen myyntineuvottelijana.​

Toimituksen sihteerinä tehtäväni oli hoitaa kaikenlaisia juoksevia asioita, ottaa vastaan toimituksen vieraat, tarjoilla heille odotusaikana kahvia yms. Joskus toimin myös toimittajien autokuskina tai vein juttukeikalle, koska esim. Tuovisen Jussilla ei ollut ajokorttia tai autoa tarvittiin muuallakin. Toimituksen sihteerinä hoidin soitetun musiikin listat Teostoon ja Gramexiin sekä yritin pitää huolta siitä, että listat on tehty joka ohjelmasta. Tällöin listat tehtiin vielä käsin lomakkeille tai tulostettiin koneelta.

Myyntineuvottelijan tehtävänä oli mainosajan myyntiä, kampanjasuunnittelua, mainosten ideointia, suunnittelua ja tuotannon valvontaa sekä tietysti uusasiakashankintaa. Hurjiakin kampanjaideoita oli, joista yksi Toivasen Veskun roikkuminen Kuopion torin yläpuolella asuntovaunussa. Onnistunut kampanja oli myös ravintolafestivaali (en muista vuotta), johon saimme neuvoteltua mukaan alueen taksiautoilijat. Mukaan lähteneiden ravintoloiden välillä taksit kulkivat nonstoppina kuljettaen asiakkaita ravintolasta toiseen. Ravintolafestarin ravintola- ja reittikartta julkaistiin paikallislehti Viikkosavossa ja taisi olla myös kopioituja karttoja saatavilla ravintoloista. Reittejä oli useita, mutta kaikkien lähtöpiste oli Kuopion torilla. Taksit kuljettivat porukkaa ilmaiseksi useamman tunnin (muistaakseni klo 18 alkaen), jonka jälkeen kyydit muuttuivat maksullisiksi. Ravintolat panostivat kyseisenä iltana ohjelmaan ja taisipa olla jotain drinkkitarjouksiakin. Festari oli onnistunut kaikella tavalla, niin ravintoloiden, taksien kuin OA:nkin osalta. Yleisönkin palaute oli pääosin positiivista.

Mieleenpainuvimpia hetkiä mukanaoloajaltaan:

Monta todella mieleenpainuvaa hetkeä tuli koettua, joista yksi oli Oikean Aseman uuden toimitilan avajaiset Koljonniemenkadulla Kallaveden rannalla. Talvisista avajaisista lumilinnoineen ja liukumäkineen riitti juttua pitkään, samoin edellisenä keväänä olleista ”raksabileistä”, joista jokainen lähtijä sai mukaansa amerikkalaistyylisen evässalkun, pahvisen Survival Kitin. Selvitymissetissä oli mm. olut, pientä naposteltavaa ja laastaria. Hauska muisto hauskasta tapahtumasta.

Oikea Asema teki aktiivisesti kuuntelijamatkoja, niin etelään kuin risteilyjä Ruotsiin ja Tallinnaan. Itse olin mukana monella risteilyllä. Bussimatkojen aikana järjestimme matkalaisille mm. tietokilpailuja ja muuta pientä viihdykettä sekä laivalla ohjelmaa, joissa seremoniamestarina toimi useasti Jorma Skyttä. Ikimuistoinen oli kuuntelijaristeily, olisiko ollut joku vuosijuhlaristeily, koska henkilökuntaa oli normaalia enemmän mukana. Laivalle oli suunniteltu oikein lavashow, mutta suunnitelmat menivät mönkään kovan merenkäynnin vuoksi. Jo lounasbuffetissa lautaset putoilivat lautastelineistä ja taisi toinen kattaus jäädä kokonaan pitämättä. Varmaan yli puolet laivan matkustajista, kuten myös OA:n porukasta makasivat hyteissä pahoinvoivina. Toisella tavalla mieleenpainuva oli konserttimatka Tallinnaan, jossa kävimme kuuntelemassa Michael Jacksonia. Ainutlaatuinen kokemus ja hauska risteily, jossa koko laivan porukka oli menossa samaan konserttiin.

Mukavana ja rentona artistina on jäänyt mieleen Kirka, joka ei tehnyt numeroa itsestään ja vieraili asemalla useimmiten Kuopiossa ollessaan. Toivasen Vesku keksi usein jäyniä työkavereille, joskus artistien avustuksella. Siivooja Pirkko koki eräänä aamuna yllätyksen, kun siivouskomerossa oli Aki Sirkesalon kuva, jossa Aki seisoo kumihanskat kädessä siivouskomerossa. Kuvassa oli myös Akin nimmari ja tervehdys Pirkolle.

Erityisistä yhteistyökumppaneistaan asemalla:

Tein töitä kaikkien toimittajien sekä tietysti studion ja mainosporukan kanssa. Oikealla Asemalla oli tiivis työporukka, joten pidimme yhtä myös työajan ulkopuolella. Toimittajia olivat Jussi Tuovinen, Pekka Junkkari, Mikko & Vesa, Kari Leskinen, Markku Rossi, Varpu Kajan, Eija Sarinko ja Helka Shecter. Alkuaikoina töissä oli myös Mikko ”Musiikki” Hirvonen. Kesätoimittajina oli mm. nykyisin Yle Itä-Suomen päällikkö Johanna Raatikainen ja Päivi Storgård. Myyntineuvottelijaporukasta erityisesti Päivi Leppänen, Jarmo Välijärvi ja Pauli Savolainen, joiden kanssa tein pisimpään töitä, muita oli Merja Tegelman, Mikko Rajaviita, Petteri Hakala ja Riitta Ala-opas. Eikä tietysti sovi unohtaa toimitusjohtaja Nils Tuomista, jolla oli vaikutusta kaikkeen.

Jäljen jättämisestä:

Olin muuttanut Kuopioon v. -88, joten Oikea Asema tarjosi todellisen näköalan Kuopioon. Sain tutustua kaupungin virkamiehiin, poliitikoihin ja yrittäjiin, sekä yleensä koko kaupungin toimintaan. Opin tuntemaan Kuopiota aivan eri tavalla, kuin olisin missään muussa työssä oppinut tuntemaan. Näistä tuttavuuksista on ollut hyötyä myös myöhemmin.Ja tietysti upeat suomalaiset artistit, joita tapasi työssä lähes joka päivä.

Aika oli todella upeaa, varsinkin alkuvaiheessa, kun Oikea Asema oli Suomen kuunnelluimpia radioasemia. Koko toiminta oli nuorta ja itsekin olin nuori. Hyvää oli paljon enemmän kuin huonoa. Kaipaamaan olen jäänyt eräänlaista pioneerihenkeä ja yhteenkuuluvuutta. Töitä tehtiin paljon ja pidempiäkin päiviä, osittain sen vuoksi, että se oli hauskaa. Vuosien saatossa homma tietysti muuttui, mutta mukavat muistot jäivät.

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 113.

Mielialan ylläpitämiseksi tehtailtiin ennätyksiä: Radiotyön vaatimaton ennätysmies Lyytisen Jopi aloitti SM- urakkansa Radio Savonmaassa vuoden 1990 joulukuun 29. päivänä. Yhtäjaksoinen lähetys päättyi uudenvuodenpäivänä kello 8. Mies eli 60 tuntiaan hedelmillä, mehulla ja kahvilla. Paikalla oli väkeä todistamassa, että hän myös valvoi. Ohjelma sisälsi musiikkia ja kontakteja. Puheluja studioon tuli sadoittain. Puhelinkeskustelut päättyivät useimmiten Jopin tokaisuun ”semmosta meininkiä”.

Vappuna 1992 Toivasen Vesku roikkui Kuopion torin yläpuolella asuntovaunussa 96,7 tuntia.

-Yöllä ihmiset olivat tehneet hänelle ruokaa ja juomaa, jotka hän sai laskemalla köyden päässä roikkuvan korin. Hänellä oli kuntopyörä siellä ylhäällä ja oli kilpailu siitä, kuinka paljon Vesku sen neljän vuorokauden aikana polkee. Kun hän tuli alas vapunpäivänä kahdelta iltapäivällä, niin Kuopion torilla oli 4000 ihmistä häntä vastaanottamassa, Nils Tuominen kertoo.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

CCI29032016_0002

 

RADIO OIKEA ASEMA, KUOPIO, LEHTIARTIKKELI VUODELTA 1985 + VESA TOIVASEN MUISTELMIA

CCI25092014_0020 CCI25092014_0021

Kiitos materiaalista: Antti O. Arponen.

Vesa Toivasen muistelmia:

Tuo sininen Toyota Tercel, johon Nisse nojaa oli ensimmäinen ”lähetysauto”, sen takapenkillä oli usein vesivaneriboxi, johon Karppisen Hannu oli kiinnittänyt puhelinlinjaan liitettävän lähetyskaluston. Itse heitin ensimmäisen juttukeikkani tuolla autolla Sonyn nauhurin kanssa Musiikkikeskukselle johonkin virkamiestilaisuuteen, olisiko liittynyt työmarkkinoihin. Tosin missään vaiheessa toimituksessa ei kehotettu tekemään juttua kyseisen lehtiartikkelin TVK:laisessa hengessä. Tottahan toki järjestöjulkaisuun piti antaa sellainen kuva. Puolueettomuus ja aito markkinahenki loppupelissä vaikuttivat taustalla, kun muutamassa vuodessa jyrättiin kuuluvuusalueen kärkeen paikallisilla persoonilla, musiikilla, jutuilla ja uutisilla. Tässä nimenomaisessa järjestyksessä.

RADIO OIKEA ASEMA, VESA TOIVASEN MUISTELMIA TEMPAUKSESTA + KUVIA

Riipuin torin päälle nostetussa asuntovaunussa Oikean Aseman taajuuden mukaan 96,7 tuntia vetäen välillä lähetystä asuntovaunusta. Vaunuun nostettiin vieraita henkilönosturilla. Yksi vieraista oli Kirka, joka kuvassa maalaa taulua, joka sitten hyväntekeväisyyshuutokaupattiin.

Matti Tuovinen teki Oikealle Asemalle suoraa lähetystä, kun laskeuduin vappupäivänä asuntovaunusta torille. Falinin Ilpo oli toimittanut paikallisen siankasvattajan vuokraaman porsaan säkkiin, ja radiossa pidettiin

puhelintietokilpailu, mitä Veskulla on säkissä, kun hän tulee alas ja ulos? Oheisessa kuvassa selvitetään, että sika.

Nahkatakissaan nosturitoimesta vastannut Pekka Saastamoinen Koukku Koponen Oy:stä.

96.7tuntiavaunussatorinyllä1994 IMG_0321 KIrkamaalaaasuntovaunussatorinyllä

RADIO OIKEA ASEMA, KUOPIO, VESA TOIVASEN MUISTELMIA TEMPAUKSESTA, VALOKUVIEN KANSSA

Oikealla Asemalla teimme tunnetusti historiaa ja yllätyksellisiä vetoja. Tässä pari kuvaa konreettisesta sellaisesta. Minut vedettiin Väinölänniemeltä taivaalle muskeliveneen perässä nousuvarjolla. Tekniikkaa ja lähetysautoa, sekä myös nämä kuvat pokkarilla ottanut Timosen Pekka teippasi käteeni Sultan-kondomein ja ilmastointiteipein kosteudelta suojatun langattoman mikrofonin. Samoin minulla oli kortonkiin suojattu nappikuulokeradio, josta kuulin juontajan, muistaakseni Ripatin Timon vetämän Oikean Aseman suoran lähetyksen. Oli upea fiilis havaita autossa kuuntelijoiden runsaus. Kun liitelin Vänärin ja radiotalon edustalla Kallaveden päällä raportoiden suorana radioon, pyysin niitä autoilijoita, jotka nyt näkevät nousuvarjon veneen perässä taivaalla, tööttäämään. Kallaveden ranta tuntui täyttyvän äänimerkeistä.

Laskeutuminen tapahtui Rönön salmeen, ja lähetys loppui kun veitsellä leikaten upotessani kortususojatun mikin kanssa veteen.

Oli elämäni toistaiseksi ja ilmeisemmin viimeinen kerta, kun luovutin kirjanpitäjälle kuitin, johon olin raapustanut selvityksen: Kondomit lähetystyöhön.

IMG_0328 IMG_0327