RADIOMAINONNASTA VUODEN 1991 EDUSKUNTAVAALEISSA, HS 27.3.1992

Viime eduskuntavaalien poliittisessa radiomainonnassa suhtauduttiin aiheisiin tunteisiin vetoavasti ja vakavasti, lähes mahtipontisesti. Tuoreen tutkimuksen mukaan mainoksissa ei vastattu kampanjan aikana esille tulleisiin kysymyksiin tai muiden puolueiden väitteisiin.

Radiomainonta oli eduskuntavaaleissa yksinkertaista ja perinteisiin arvioihin sitoutunutta. Selvityksen mukaan mainosten aihevalintoja näyttivät ohjaavan ehdokkaiden omat näkemykset ja puolueiden suositukset. Mainonnan käytännön toteutuksesta ehdokkaat päättivät yhdessä mainostoimistojen kanssa.

Tutkimuksen vuoden 1991 eduskuntavaalien poliittisesta radiomainonnasta on teettänyt liikenneministeriö. Tutkimus tehtiin Svenska social- och kommunalhögskolanissa.

Puolueista kokoomus mainosti selvästi eniten. Sen mainosten osuus tutkimuksessa mukana olleilla paikallisradioasemilla oli yli 38 prosenttia. Seuraaviksi eniten mainostivat keskusta ja Sdp. Kolmen suurimman puolueen mainokset muodostivat neljä viidesosaa kaikista mainoksista.

Mainoksissa ei juuri ollut alueellisia eroja. Helsinkiläisten paikallisradioiden välittämissä mainoksissa korostettiin tosin hieman muita enemmän asia-aiheita ja vähemmän ehdokkaiden omia ominaisuuksia. Sisällöllisesti vain vihreiden mainokset erottuivat muista.

Paikallisradioista tutkimukseen osallistuivat Radio City, Radio Ykkönen, Radio Auran Aallot, Radio Sata, Radio 957, Radio Sataplus, Radio Simpsiö, Radio Paitapiiska, Radio Seinäjoki, Radio Jyväskylä, Radio Saimaan Aallot ja Radio Salminen.

Mainokset

OMISTUSJÄRJESTELYJEN KAUTTA MYÖS SBC RADIO YHTENÄ MAAMME ENSIMMÄISISTÄ ASEMISTA NRJ:LLE

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Uuden ketjun musiikkilinjan pohjana oli Iskelmä 969 Simpsiön iskelmäformaatti, jota nuorennettiin hieman ja terävöitettiin ulkomaalaisella musiikilla. Uuden ketjuhankkeen taloudellista pohjaa vahvisti Suomen Radiobookingin ostaminen Plus- ketjun lopettamisen jäljiltä. Näin saatiin asiakkaiksi suuri joukko paikallisia ja osavaltakunnallisia radioita eri puolilla Suomea.

Myös NRJ alkoi ostaa vähemmistöosuuksia ja teki yhteistyösopimuksia samaan tapaan kuin Iskelmä. Helmikuun lopussa 2001 SBC Radio Oy myi 45 prosentin osuuden Kaakkois- Suomen Radio Plussasta NRJ:lle, jonka lähetykset alkoivat paria viikkoa myöhemmin Kotkassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Imatralla. Kolmen vuoden kuluttua NRJ osti loputkin SBC Radion osakkeista.

ISKELMÄ NIIN HYVÄÄ KAUPPATAVARAA ETTÄ PAIKALLISRADIOISTA MYÖS MUITA KETJUJA

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Ensimmäisen kumppanuussopimuksen SBS teki joensuulaisen Radio Rexin kanssa, jonka hankkima rinnakkaistaajuus sopi hyvin Iskelmä- ketjuun kumppanuussopimuksilla lokakuussa 2002. Syyskuussa ketju alkoi kuulua Porin seudulla ja marraskuussa Mikkelissä ja Savonlinnassa. Radio Q Oulusta ja Radioankkuri Kemistä siirtyivät Iskelmä- ketjuun kumppanuussopimuksilla lokakuussa 2002. Vuoden lopulla 22 paikallisradiota oli liittynyt Iskelmä- ketjuun. Tulo Helsinkiin vaati hieman järjestelyjä.

Iskelmä tuntui olevan niin hyvää kauppatavaraa, että siitä riittäisi muillekin kuin SBS:lle. Helmikuun 2001 toimilupakierros poiki myös Pohjanmaalle kokonaisen oman iskelmäradiokanavan, kun Kevyen Kanavan ympärille rakentui Iskelmä Suomi- yhteistyöketju, joka levittäytyi poikki Väli-Suomen paikallisradioiden. Mukana olivat Iskelmä 969 Simpsiö, Radio On, Radio Seinäjoki, Iskelmäradio Pohjanmaa sekä Radio Paitapiiska. Viimeksi mainittu oli vuodesta 1995 ostanut ohjelmatuotannon alihankintana tuotantoyhtiöltä.

 

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, RADIO SIMPSIÖ, OSA 7.

Yksi aamuohjelma on omistettu kokonaan oman alueen musiikille. Siinä on soitettu teknisesti heikkotasoisempiakin hengentuotteita, kotiäänityksiä ja demonauhoja, samoin oman alueen aikaisemmin nauhoitettua tai levytettyä musiikkia.

Ohjelma-avustajia Harju kaipaa lisää.

-Varsinkin erilaisista järjestöistä. Kulttuurijärjestötkin ovat lähteneet vielä melko nihkeästi mukaan itse tekemään ohjelmaa. He kaipaavat vielä toimittajaa mukaan, rohkeus ei riitä tehdä omia ohjelmia.

-Vakio-ohjelmia mielelläni vähentäisin ja siirtäisin painoa erikoisohjelmiin, Mutta sitäkään ei oikein uskalla tehdä, kilpailevat tiedotusvälineet tulkitsisivat sen omalla tavallaan.

Parasta runsas palaute

Hannu Harju, mikä on parasta työssä paikallisradiossa?

-Runsas palaute ja todella varma vinkkien määrä. Välitön kontakti antaa innostusta työssä, vaikka tämä monesti on aika rankkaa. Tunne, että voi olla avuksi. Palautetta tulee myös työn ulkopuolella. Jos rumat miestoimittajat menevät naistentansseihin paikalliseen ravintolaan, heitä haetaan todella reippaasti tanssimaan ja hakijat puhuvat Simpsiöstä. Jos haluaa olla erossa työasioista, ei parane mennä ainakaan paikalliseen kapakkaan, eikä ihan lähipaikkakunnallekaan.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

CCI16082015_0027

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, RADIO SIMPSIÖ, OSA 6.

Koskettavaa

Tämä on jotakin uutta radiossa. Ihmiset tajuavat, että lähetys on juuri tässä ja nyt se koskettaa heitäkin. Kun radiossa sanotaan, että huijareiden auto on nähty Kortesjärvellä ja se on lähtenyt Kauhavan suuntaan, ihmiset menevät sillä alueella ikkunaan. Meille myös soitellaan ja kysellään, tiedämmekö miten jossakin asiassa on käynyt. Kun Lapuan rallissa joku ajoi ulos kuudennella erikoiskokeella, kotiväki soitteli meille, että miten kävi. Me otimme radiopuhelimella asiasta selvää. Samoin paljon tulee soittoja, joissa kysellään kadonnutta koiraa, ilmoitetaan löytyneistä avaimista tai liftarin autoon jättämästä kassista. Kerromme myös avoimista työpaikoista. Lapuan työvoimatoimisto kerää keskitetysti tiedot kaikista kuuluvuusalueen työvoimatoimistoista ja me sitten välitämme tiedot kuuntelijoille.

Epäonnistumisiakin on ollut. Toiminnan alkuvaiheissa järjestettiin pari kuuma linja – ohjelmaa, studiossa oli asiantuntijat vastaamassa kuuntelijoiden kysymyksiin. Pohjalaiset ovat kuitenkin arkoja ottamaan kantaa julkisesti. Tunnin aikana soittoja tuli vain muutama.

-Palautesoittoja saamme runsaasti eri asioista, ohjelmavinkkejä, ruusuja ja risuja. Paljon ihmiset soittelevat yksinäisyyttäänkin, täällä on aina juttukaveri. Mutta nyt kun sanottiin, että nyt alkaa kuuma linja, soittakaa mielipiteenne, soitot tyssäsivät siihen. Puhe ei kuulu pohjalaiseen kulttuuriin. Nyt pikku hiljaa ihmiset ovat oppineet ottamaan kantaa, enää ei aristella niin paljon kuin aluksi. Ehkä kuumat linjat jo toimisivat, pohdiskelee Harju.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

1988

 

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, RADIO SIMPSIÖ, OSA 5.

Rosvojahti

Kello 16.05 poliisille tulee soitto, että Halpa Hallin edestä on varastettu punainen Toyota Corolla. 16.10 tieto tulee Simpsiölle ja tarkistussoiton jälkeen se luetaan eetteriin. Hetken kuluttua useat silminnäkijät soittavat poliisille. Puolen tunnin kuluttua tiedetään jo, kuka auton oli varastanut ja missä se liikkui. 50 minuutin päästä poliisi tavoitti jo auton hylättynä tien poskesta. Varas juoksi karkuun metsään, mutta hänet saatiin kiinni myöhemmin.

Kuuluvuusalueella liikkui kaksi huijaria, jotka esiintyivät mattokauppiaina tai vanhan tavaran ostajina. He veivät kuitenkin asiakkailtaan, varsinkin vanhoilta naisilta rahat. Poliisitiedotusta huijariparista luettiin radiossa, lähetystäkin jatkettiin tämän takia. Ilmeisesti huijarit kuulivat lähetyksen, koska lopettivat toimintansa ja lähtivät kalppimaan. Poliisit saivat kuitenkin vihjesoittoja. Leivättömän pöydän ääreen joutuivat nämäkin huijarit.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

kansi