LAHDEN KANAVA 99:N KONKURSSISTA, HS 28.8.1993

Lahtelainen paikallisradio konkurssiin

LAHTI – Lahtelaisen paikallisradio 99:n taustayhtiö Bubo Bubo Oy jätti perjantaina konkurssianomuksen. Konkurssin syynä ovat varoja suuremmat velat. Bubo Bubo Oy:n velat ovat ainakin viisi miljoonaa markkaa. Maksamattomia Gramex-maksuja on 420000 markkaa.

Konkurssipesä jatkaa Radio 99:n toimintaa ainakin muutaman viikon.

Yhtiön noin 20 irtisanotusta työntekijästä osa ehti jo perjantaina jättää uuden paikallisradioanomuksen liikenneministeriöön. Uuden lupa-anomuksen taustalla on Radio 99:n toimittajista ja myyntiväestä koostuva Monday’s Special Oy.

Radio 99 aloitti toimintansa marraskuussa 1990. Se joutui alusta lähtien kilpailemaan Lahden vanhemman paikallisradion Rytmiradion kanssa.(HS)

Mainokset

PAIKALLISRADIOIDEN TOIMINTAVAIKEUKSISTA 1990-LUVUN ALKUPUOLELLA, HS:N ARTIKKELI 24.8.1993

Joka neljäs paikallisradio on talousvaikeuksissa – Radiot tavoittelevat kymmenesosaa mediamainonnasta

Paikallisradioliiton toimitusjohtaja Kai Salmi uskoo, että paikallisradioala selviää lähivuosista. Radioasemia voi ajautua konkurssiin, mutta toiminta silti jatkuu.

Salmi kertoo Turun kauppakorkeakoulun tuoreista taloustutkimuksista, joiden mukaan neljänneksellä radioasemista menee varsin hyvin, puolella tulot riittävät kattamaan kulut ja neljännes on merkittävissä talousvaikeuksissa.

”Varsinaisessa riskiryhmässä on 5-10 radioasemaa. Niistä osa pystyy selviämään lähivuosista ja osa tekee konkurssin.” ”Kuuntelijaluvut ovat hyviä, mainosmediana radiot ovat vakauttaneet asemansa, tekninen valmius on hyvä, osaaminen on kehittynyt ja alalle löytyy innokasta väkeä. Nämä ovat vahvuustekijöitä lamasta huolimatta”, korostaa Salmi.

Maassa toimii nyt kaupallisesti kaikkiaan 49 radioasemaa 62 paikkakunnalla.

Toimitusjohtaja Salmi arvioi täyden palvelun radioasemien supistuvan 30-40 asemaan. Niiden rinnalle syntyy erikoistuneita radioasemia. Ne voisivat kuulua useilla paikkakunnilla.

Paikallisradioala juhlii Suomessa kymmenvuotista taivaltaan.

Mainostulot kertyvät paikallisilta mainostajilta

Paikallisradioala on asettanut tavoitteekseen saada 10 prosenttia mediamainontaan käytetyistä rahoista. Tähän uskotaan alalla yllettävän jo ennen seuraavan toimilupakauden päättymistä vuonna 1999. Viime vuonna paikallisradioiden osuus mediamainonnasta oli 4,6 prosenttia.

Nykyisten radioasemien toimiluvat päättyvät ensi vuoden kesäkuussa. Paikallisradiot ovat ajaneet väljennyksiä yhteislähetysrajoituksiin. Salmi haluaisi muutoksia jakelualueisiin. Riittävän laajan talousalueen tavoittaminen tarkoittaisi lisää tehoa ja antennikorkeutta.

MARKO SAMULI JOKELA

PAIKALLISRADIOIDEN KUUNTELU KASVUSSA, HS:N ARTIKKELI, JULK. 21.2.1990

Paikallisradioiden kuuntelijajoukko kasvaa

Yleisradion kuuntelijajoukko on pienentynyt vuodesta 1988 noin seitsemän prosenttiyksikköä, suunnilleen saman verran kuin kaupallisten paikallisradioiden kuuntelijamäärä on noussut.

Yleisradion tekemän tutkimuksen mukaan sen radio-ohjelmat tavoittivat viime lokakuussa 58 prosenttia koko maan suomenkielisestä väestöstä. Paikallisradioita kuunteli 24 prosenttia.

Koko 1980-luvun aikana radion kuuntelijoiden määrä on pudonnut 76 prosentista 67 prosenttiin väestöstä.

Lokakuisen kyselyn mukaan radiota kuunneltiin noin kolme tuntia päivässä. Yleisradion kakkosverkon osa siitä oli suurin, runsaat tunti ja vartti. Ykkös- ja kolmosverkko ja yksityiset paikallisradiot kilpailivat melko tasaisesti lopusta ajasta. Kakkosverkon kuunteluun käytetty aika on kuitenkin lyhentynyt edellisestä vuodesta 20 minuuttia, suunnilleen saman verran kuin yksityisten paikallisradioiden kuunteluaika on pidentynyt.

Koko viime vuosikymmenen aikana Yleisradion verkkojen kuunteluun käytetty aika on pysynyt suunnilleen samana, vaikka ohjelmatarjonta on kasvanut. Radion kuunteluun käytetty aika kuitenkin on kasvanut, koska paikallisradioita alkoi ilmestyä vuodesta 1985.

Iskelmäradio ja Metsäradio suosituimmat

Ykkösverkon kolme kovinta olivat Metsäradio, Sävellahja 22000 ja STT:n uutiset kello 8.00. Sen jälkeen tuli jumalanpalvelus. 1-verkon kuuntelijakäyrässä näkyvät selvästi uutisten piikit.

Tutkimuksen mukaan Yleisradion Ykkösverkon kuunteluaika näyttäisi kasvavan iän mukana, kakkosverkon kuuntelu 35 ja 65 vuoden välillä. Paikallisradioiden kuunteluun käyttävät eniten aikaa 25-35-vuotiaat.

Yleisradion verkot kattavat koko maan ja yksityiset paikallisradiot noin kolme miljoonaa väestöstä.

MILLA AUTIO

 

HS:SSÄ 1.11.1993 JULKAISTU ARTIKKELI LAHTEEN JA PIETARSAAREEN PERUSTETTAVISTA UUSISTA PAIKALLISRADIOISTA

Lahteen ja Pietarsaareen uudet radiot

Lahteen ja Pietarsaareen tulee uusi paikallisradioyrittäjä konkurssiin menneiden tilalle. Valtioneuvosto on myöntänyt Lahdessa toimiluvan Radio 99:ssä (Lahden Kanava 99, toim. huom., seuraaja Radio 99) työskennelleiden viiden henkilön muodostamalle Monday’s Special Oy:lle. Lahdessa toimii jo ennestään toinen paikallisradio Rytmiradio.

Pietarsaaressa luvan sai Ostrobothnia Mediaproduct Oy. Se on aikaisemmin tuottanut ohjelmia konkurssiin menneelle Radio Botnialle. (STT)

index4343434

LAHDEN KANAVA 99:N, RADIO HEINOLAN JA PÄIJÄNNERADION YHTEISTYÖHÖN LIITTYEN

Oheisessa HS:n artikkelissa, päivältä 20.6.1991.

Päijät-Hämeen kaupalliset radiot yhteistyöhön

Kemppinen Petri

Kaupalliset paikallisradiot Lahden Kanava 99, Radio Heinola ja sysmäläinen Päijänneradio kokeilevat yhteistyötä ohjelmatuotannossa, lähetyksissä ja markkinoinnissa. Radiot lähettävät aluksi yhdessä veneilyohjelmaa lauantaisin.

Asemat tavoittelevat yhteistyösopimuksellaan kustannusten jakamista ja laajempien markkinoiden tuomia etuja. Kuuluvuusalueella asuu noin 180000 yli 10-vuotiasta ja kesäasukkaita on 20000.

Viime syksynä aloittaneen Lahden Kanavan ensimmäisen toimintavuoden tilinpäätös on todennäköisesti tappiollinen. Heinolan Radio on puolestaan ollut esillä liian räväkän alkunsa aiheuttamien tappioiden vuoksi. Päijänneradion kuuluvuusalue taas on niin vähäväkinen, että se mahdollisesti liitetään myöhemmin Heinolan Radioon.

(Lahti, Helsingin Sanomat)

CCI15032015_0005

PAIKALLISRADIOIDEN YÖTARJONNASTA 1990-LUVUN ALUSSA

Seuraavassa, HS:n Radio- osion Meidän radiossa- artikkelisarjassa, 31.7.1991 asiaa käsitelty.

Helsinki-Lahti- Jyväskylä-Oulu Kanavat vaihtuvat mutta haihtuvat yötyöläisen matkalla

Hakkarainen Kaisa

Useimmat paikallisradiot vaikenevat puoleen yöhön mennessä, juuri silloin, kun yötyöläiset eniten kaipaisivat niiden hyvässä lykyssä vauhdikastakin ohjelmaa.

”Mihinkäs muualle korvat laitat kuin radioon”, kysyy Pekka Ahonen, rahtari, jolle sumuinen lakeus on vähintään yhtä tuttu kuin Helsingin ja Oulun välillä autoradiosta kuuluvat kanavat.

”Tavallisesti vaihdan kanavaa sitten, kun joku lakkaa kuulumasta”. Siis sadan-kahdensadan kilometrin välein.

Iltapäivällä Helsingissä autoradion kanavanvalitsin pysähtelee parinkymmenen taajuuden kohdalla. Löytyy Cityä ja Ykköstä, mutta emme etsi niitä.

Mäntsälän liepeillä antenni sieppaa ensimmäisen saaliin, Helsingin ulkopuolisen kaupallisradion. Hyvinkään ja Riihimäen Radio Päkän (94,7 MHz) puuduttava musiikinjytke häipyy kello 18:n uutisten jälkeiseen BBC:n ulkomaanpalvelun ohjelmaan.

Britannian pääministeri John Major väittää ohjelmassa, että maailman talous on jo elpymään päin. Josko Helsinki-Oulu -akselin paikallisradiotkin vaurastuisivat niin, että ohjelmaa tulisi myös öisin?

Mystiset hertsit

”Saksassa joka kymmenen kilometrin päässä on opasteet radiotaajuuksista, mutta eipä ole Härmässä… Jos olisi, niin mikäs olisi näpsytellessä kanavia,” Ahonen sanoo.

Uutta hertsi-infoa saadaan vasta Temmeksessä, kun aurinko paljastaa aamusumusta Oulun Megan tienvarsitiedotteen.

Useimmat paikallisradiot vaikenevat puoleen yöhön mennessä, juuri silloin, kun yötyöläiset eniten kaipaisivat niiden hyvässä lykyssä vauhdikastakin ohjelmaa.

Ennen Megaa matkaseuraksi tyrkyttäytyy monta radiota – toinen toistaan samanlaisempina. Paikallisuuden joutuu päättelemään mainoksista.

Lahden lähellä löytyy Rytmiradio (96,6 MHz) ja Aurinko Jaffan moneen radioon uittama Top Ten.

”Ei varmaan tuottaisi suurta vaikeutta sanoa levyn ja esittäjän nimeä ennen ja jälkeen levyn”, Ahonen kommentoi.

Lahden toinen paikallinen eli Lahden Kanava 99 (99,0 MHz) soittaa kantria ja mainostaa taloudellista turbovoimaa.

Apua ohikulkijalle

Paikallisradio on paikallinen ilo, mutta toisinaan se hyödyttää myös ohikulkijaa: jos radio kertoo ruuhkasta tai onnettomuudesta, ajetaan salaa itäkautta.

Jämsässä liikenneministeriö on joustanut tavalla, jota soisi harrastettavan useammin: perustetaan tarpeen tullen tilapäisradio. Keski-Suomen radioamatöörit olivat saaneet leirinsä ajaksi toimiluvan Radio Hamille.

Ohjelma ei huimaa päätä syvällisyydellä tai ammattitaidolla, mutta se tuskin lienee tarkoituskaan. Tuutista tulee tiedotteita leiriläisille ja musiikkia. Kanava hoitaa tehtävänsä vähällä vaivalla ja suurella innolla, ja ohikulkijakin tietää jotain tapahtuvan juuri nyt tässä lähellä.

Ahosen kollegat rankkaavat reitin radioista ykköseksi Radio Jyväskylän (101,0 MHz).

”Rakastunut radioon. Lama on totta, mutta eletään me ja pihistetään jos on pakko. Ja kuunnellaan hyviä iskelmiä”, Radio Jyväskylä lehahtaa ohjaamoon. Siinäpä se. Ohjelmaan soittava kuuntelijakin kehuu: ”Tässä maakunnassa on herätty paikallisradiokulttuuriin.” Loppumatkan paikallisradiokulttuuri nukkuu. Viitasaarella Ahonen etsii kanavaa, jonka tietää paikalliseksi uutisaiheita myöten. Ei löydy.

”Juuri nyt olisi aikaa vaikka harjoitella englantia”, Ahonen miettii. Vaan kuka on koskaan kuullut kieliohjelman pätkääkään keskellä yötä?

Missä ovat kuunnelmat, tietokilpailut ja pakinat, kyselee rahtari.

Kesän kirjoitussarja on etsinyt paikallisväriä ja omaleimaisuutta paikallis- ja alueradioista ympäri Suomen. Sarja päättyy. Edelliset osat ilmestyivät 9.7., 11.7., 15.7., 19.7., 22.7., 25.7. ja 30.7.

KAI GUSTAFSSON

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 128.

Mutta Helsingin paikallisradiot menettivät kahdessa ja puolessa vuodessa kolmanneksen markkinoistaan. Samalla kilpailevien radioasemien määrä viisinkertaistui. Alma Mediaan kuuluvan Radio Alexin toimitusjohtaja Jari Öystilä luonnehti tilannetta Helsingissä hankalaksi.

-Ei tässä erityisesti Elon laskuoppia tarvita sen selvittämiseksi, että tilanne on pirun vaikea, ja me mietimme joka päivä, miten voisimme säästää enemmän.

Tampereen Moron ohjelmapäällikkö Kari Anttinen pohti, miten radion tekeminen oli muuttunut vuosikymmenen kuluessa. Hän oli aloittanut vuonna 1990 Lahden Kanava 99:ssä.

-Tyyli on muuttunut hirveästi siitä kun aloitin. Nyt tehdään entistä tiukempaa lyhyiden juttujen ja runsaan musiikin mallia. Erikoisohjelmia ei esitetä parhaaseen kuunteluaikaan. Ne tungetaan viikonvaihteisiin ja ne ostetaan talon ulkopuolelta valmiina pakettina.

Liikenneministeriössäkin tilannetta pohdittiin.

-Maakunnissa, erityisesti suurehkoissa kaupungeissa radiot tekivät historiansa parhaita tuloksia samalla kun Helsingissä oli vallalla formaattiajattelu, jossa yritettiin tarjota kaikkea kaikille, ministeriön Ismo Kosonen summasi. Hänen mukaansa radiot olivat samankaltaistuneet liikaa.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

CCI19032015