TEEMU LEHTO TOIMINUT MYÖS CITYSSÄ OLLESSAAN HELIKOPTERISELOSTAJANA

Ote teoksesta Miksei aina voi olla perjantai – 80-luvun Radio City 96,2 , toim. Taina Värri, kust. Broholmen 13, 2018:

Mä olin myös yks helikopteriselostaja. Meillä oli ensimmäisiä Nokia Cityman kännyköitä, johon tekniikka oli kolvannut isomman radiomikrofonin. Painettiin ja väännettiin riittävästi nappeja ja saatiin yhteys taivaalle. Mukana oli myös vielä referenssiradio, mistä kuului suoraan korviin meneekö puhe perille. Idea oli kiva, mut olihan se rankkaa kun piti lähteä aikaisin liikkeelle. Me aloitettiin jo seitsemältä se lento talvella. Työnnettiin kopteri Malmilla ulos hallista ja tankattiin.

Mulla ei ollut lentolupaa, joten siinä oli ammattilentäjät. Mieletöntä väkee, monet oli helikopterikouluttajia ja välillä näytti mulle miten hauska tää peli on. Ne ihmetteli, kun ihmiset osti kalliita purjeveneitä, kun sillä hinnalla olis saanut tällasen kivan helikopterin jolla voi lennellä. Vedettiin täysillä tuolla jossain Viikin peltojen yläpuolella ja laskeuduttiin välillä ties minne.

Kuvassa Cityn myöhempi helikopteriselostaja Klaude Kopteri alias Klaus Bremer.

 

RADIO CITY HELSINGIN KAUPUNGIN KAAPELITEHDAS-HANKKEESSA OSALLISENA

Ote teoksesta Miksei aina voi olla perjantai – 80-luvun Radio City 96,2 , toim. Taina Värri, kust. Broholmen 13, 2018:

TEEMU LEHTO:

Kaapelitehdas oli iso kaupungin perustama hanke, mutta senkin taustalla oli jännittävä yhteisöllinen ja kulttuurillinen kokonaisuus. Ehdin olemaan mukana kiinteistölautakunnan varajäsenenä katsomassa, miten Nokian kanssa neuvoteltiin tehtaan siirtämisestä kaupungille kulttuuritaloksi. Nokian kiinteistöpuoli oli tehnyt jo monien taiteilijoiden kanssa vuokrasopimuksia, joten ei sekään ollut helppo ja yksinkertainen kiinteistön vaihtokauppa-asia.

Näitä yhteisöjen rakentamisia tapahtuu aina monella eri tasolla ja niissä ihmiset kohtaavat ja etsivät yhteisiä nimittäjiään. Lopustahan me ei koskaan tiedetä. Ehkä se liittyy sellaiseen universaaliin räjähtämiseen, jossa koko maailmankaikkeus aikoineen ja elämineen liittyy taas yhteen.

Svengiulottuvuudesta saamme kuitenkin paljon erilaista hyvää tälle ihmiskunnalle.

RADIO CITYN OMISTUKSEN KANSSA PALLOTELTU AMERIKKAA MYÖTEN

Ote teoksesta Miksei aina voi olla perjantai – 80-luvun Radio City 96,2 , toim. Taina Värri, kust. Broholmen 13, 2018:

TEEMU LEHTO:

Ääni totesi, että kaupallisia asemia on tehty Amerikassa niin paljon, että siellä tiedetään tasan tarkkaan mitä kaupalliselle asemalle, sen omistamiselle ja koko radiomarkkinoille tapahtuu. Ei ole kiinnostavaa.

Ja niinhän siinä melkein kävikin, vaikka siinä vaiheessa ei tiedetty, että näin tapahtuu. Tarina taisi olla silläkin kohtaa jo käsikirjoitettu. Radio siirtyi jossain vaiheessa jopa amerikkalaiseen omistukseen ja omistusta palloteltiin siellä täällä, että kuka sen nyt omistaakaan. Radio muutti Kaapelitehtaalle vähän ennen kuin Lepakko purettiin vuonna 1999.

Kaikki tapahtuu yhtä aikaa, ihmiset muuttuu ja ihmiset elää. Paitsi yhtiöistä ja taloista, niin kysymys on myös yhteisöistä. Radio Cityn mukana ollut yhteisö elää vielä tänäkin päivänä, vaikka se on hajautunut eri puolille maailmaa ja mediaa. Lähtökohtanaan Lepakko, vallattu talo ja sen henkinen rakenne varmasti heijastui kaikkiin.

Kuvassa Lepakko.