OMISTUSJÄRJESTELYJEN KAUTTA MYÖS SBC RADIO YHTENÄ MAAMME ENSIMMÄISISTÄ ASEMISTA NRJ:LLE

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Uuden ketjun musiikkilinjan pohjana oli Iskelmä 969 Simpsiön iskelmäformaatti, jota nuorennettiin hieman ja terävöitettiin ulkomaalaisella musiikilla. Uuden ketjuhankkeen taloudellista pohjaa vahvisti Suomen Radiobookingin ostaminen Plus- ketjun lopettamisen jäljiltä. Näin saatiin asiakkaiksi suuri joukko paikallisia ja osavaltakunnallisia radioita eri puolilla Suomea.

Myös NRJ alkoi ostaa vähemmistöosuuksia ja teki yhteistyösopimuksia samaan tapaan kuin Iskelmä. Helmikuun lopussa 2001 SBC Radio Oy myi 45 prosentin osuuden Kaakkois- Suomen Radio Plussasta NRJ:lle, jonka lähetykset alkoivat paria viikkoa myöhemmin Kotkassa, Kouvolassa, Lappeenrannassa ja Imatralla. Kolmen vuoden kuluttua NRJ osti loputkin SBC Radion osakkeista.

Mainokset

ISKELMÄ NIIN HYVÄÄ KAUPPATAVARAA ETTÄ PAIKALLISRADIOISTA MYÖS MUITA KETJUJA

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Ensimmäisen kumppanuussopimuksen SBS teki joensuulaisen Radio Rexin kanssa, jonka hankkima rinnakkaistaajuus sopi hyvin Iskelmä- ketjuun kumppanuussopimuksilla lokakuussa 2002. Syyskuussa ketju alkoi kuulua Porin seudulla ja marraskuussa Mikkelissä ja Savonlinnassa. Radio Q Oulusta ja Radioankkuri Kemistä siirtyivät Iskelmä- ketjuun kumppanuussopimuksilla lokakuussa 2002. Vuoden lopulla 22 paikallisradiota oli liittynyt Iskelmä- ketjuun. Tulo Helsinkiin vaati hieman järjestelyjä.

Iskelmä tuntui olevan niin hyvää kauppatavaraa, että siitä riittäisi muillekin kuin SBS:lle. Helmikuun 2001 toimilupakierros poiki myös Pohjanmaalle kokonaisen oman iskelmäradiokanavan, kun Kevyen Kanavan ympärille rakentui Iskelmä Suomi- yhteistyöketju, joka levittäytyi poikki Väli-Suomen paikallisradioiden. Mukana olivat Iskelmä 969 Simpsiö, Radio On, Radio Seinäjoki, Iskelmäradio Pohjanmaa sekä Radio Paitapiiska. Viimeksi mainittu oli vuodesta 1995 ostanut ohjelmatuotannon alihankintana tuotantoyhtiöltä.

 

PAIKALLISRADIOIDEN OMISTUKSET UUSIKSI PLUS-KETJUN JÄLKEEN, ENNEN ISKELMÄÄ

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Tilaa olisi sille, joka soittaa kotimaisia kevyen musiikin klassikoita ja tavoittelee yli 35-vuotiaita kuulijoita. Plus- ketju oli vältellyt aikuismusiikkia ja ketjun epäonnistuminen osoitti tietä.

Sisältö oli kunnossa, mutta mistä verkko? Yhdellä Korppoon toimiluvalla ei radioketjua syntyisi. Asiat oli tehtävä toisin kuin tähän asti. SBS osti vähemmistöosuuden kolmesta asemasta Kaakkois-Suomessa. Kiss FM:n tulo Kymenlaaksoon puoli vuotta aikaisemmin oli romahduttanut paikallisradioiden kuunteluosuuden pariin kolmeen prosenttiin ja kypsyttänyt ne myymään osuuden SBS:lle. Radio Albatrossi Kotkassa ja Haminassa, Radio Norppa Lappeenrannassa ja Imatralla profiloitiin Iskelmäradioiksi ja näin syntyi uusi alueellinen radioverkko, joka aloitti lähetykset lokakuussa 2000. Joukkoon liitettiin Turun seutu, jossa Iskelmäradio aloitti Radio Sadan sisarasemana.

 

KANNATTAMATTOMASTA RADIO STADISTA GROOVE FM OMISTUSJÄRJESTELYILLÄ

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Helsingissä Radio Stadin varman päälle valittu aikuisilta aikuisille- linja sai väistyä. Menestys oli niin heikko, että helmikuussa 1998 asema irtisanoi henkilökuntansa ja lähetti musiikkia, ja STT:n uutisia ilman studiojuontoja pitääkseen taajuuden auki.

-Stadi kesti pari vuotta. Kun havaittiin, ettei se nouse siivilleen, se ajettiin pikku hiljaa alas ja samalla aloitettiin Grooven valmistelu, toimitusjohtaja Nils Tuominen kertoo.

Asetelmaa helpotti, että talous oli nyt keveämmällä pohjalla, kun Tuominen oli myynyt 60 prosenttia toimilupayhtiö Helsingin Suomalaisen Radioaseman osakkeista. Pääomistaja oli norjalainen P4 Finland, ja mukaan tuli myös ruotsalainen mediayhtiö Modern Times Group, jonka takana taas oli monitoimialajättiläinen Kinnevik. Pohjoismainen raha tuli tätä kautta nyt tosissaan Suomen markkinoille.

Siirtymävaiheessa tulevaa formaattia voitiin harjoitella Radio Stadin viikonlopun öinä, jolloin soi jazz, blues ja swing.

RAJALLISIA TAAJUUKSIA MEDIAYHTIÖIDEN VÄLILLE ELI LOPPU SÄVELRADIOLLE

Ote teoksesta Radio kuuluu kaikille, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Eri mieltä oli Kalevan pääkirjoitustoimittaja, jonka mukaan varttunut yleisö jäi nyt vaille omaa kanavaa ja sai tyytyä muiden kanavien rämpytykseen.

-Vaiennuspäätöksen teki taannoin liikenneministeri Susanna Huovinen. MTV:lle kuulunut kanava ei sopinut siihen viestintäpoliittiseen tasapainotilaan, jonka hän ja liikenneministeriön virkamiehet rakensivat mediayhtiöiden välille jakamalla rajallisia taajuuksia, Kaleva kirjoitti.

Suomen Radioiden liiton puheenjohtaja ja SBS Finlandin toimitusjohtaja Leena Ryynänen piti hyvänä, että iso, perinteinen mediatalo tuli radioaalloille, mutta keskittyminen on kielteinen ilmiö.

-Pitäisi antaa syntyä vahvempia, aikakauslehtityyppisiä radiotaloja, Ryynänen pohti, mutta sen pitäisi hänen mukaansa olla mahdollista myös muille.

Kun pöly oli vähän laskeutunut, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen totesi Taloussanomissa, että kaupallisen radiotoiminnan todellisuuden ja sääntelyn välillä on jännite. Radioiden todellisuuden valtavirta on raakaa liiketoimintaa, mutta sääntely henkii idealismia.

-Selkeänä osoituksena idealismista luvanhaltijat saavat valtiolta taajuudet pelkkiä hallintokuluja vastaan. Se on perusteltua jos maan media halutaan pitää monipuolisena, mutta samalla tällainen julkinen tuki velvoittaa topakkaan toimilupapolitiikkaan, Pursiainen totesi. Hän piti outona ajatuksena, että umpeen menevät toimiluvat pitäisi aina uudistaa.

Kuvassa tuolloinen liikenneministeri Huovinen.