VEITOLA TUNTEE JA EI TUNNE RADIO CITYN AIKAISTA ITSEÄÄN DOKUMENTISTA

Ote teoksesta Veitola (toim. Maria Veitola, kust. Johnny Kniga, 2018)

Axa Sorjanen teki myöhemmin Lepakkoluolasta dokumenttia ja siitä on pätkiä Ylen Elävässä arkistossa. Yhdessä pätkässä (en muista, onko se valmiissa dokumentissa) olen minä Lepakon pihalla, lyhyt valkoinen tukka, kirpparilta ostettu liian iso nahkatakki. Oon tulossa onkimasta Töölönlahdelta. (Tein puhelinraportin aamulähetykseen sieltä.) Kun katson itseäni siinä pätkässä, tunnen itseni ja en tunne: ujo, vähän äkkiväärä ja tarmokas tyttö on karistanut karjalan murteen puheestaan mutta ei osaa vielä helsinkiäkään. Tekisi mieli halata nuorta itseäni ja sanoa, että ei oo kuule mitään hätää, hyvin sä vedät.

Mä sain silloiselta päätoimittajalta Eero Hyvöseltä ihan ekoina päivinä neuvon, joka kantaa vieläkin. Eero sanoi, että tärkein tehtävä on kehittää persoonallisuutta. Ja, että en saa olla samanlainen kuin kukaan muu Löydä oma tapasi nähdä maailma. Hakeudu keskusteluihin mahdollisimman monenlaisten ihmisten kanssa. Puhu rohkeasti omista mielipiteistä ja näkemyksistä ja tutki, miten ne resonoivat muissa ihmisissä. Ei pidä pelätä sitä, että on eri mieltä ihmisten kanssa, eikä se ole edes kiinnostavaa tai tavoiteltavaa. Aina voi korjata ja muuttaa näkökantaansa, jos tulee toisiin ajatuksiin. Ja lisään tähän vielä sen, että se pitää suoda myös muille.

Kuvassa media-alan ammattilainen Eero Hyvönen.

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.