MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 112.

Radio Cityn talous meni kuralle.

-Meidän tammenterhot on syöty. Itse asiassa olemme Samu Sirkan tilanteessa, luonnehti taloutta Christian Moustgaard lokakuussa 1991. City oli keväästä lähtien leikannut kustannuksia kolmanneksella, mainonta oli laskenut edellisvuodesta 13 prosenttia.
Radio Cityn alkujaan perustanut Elävän musiikin yhdistys ELMU suojautui nurkanvaltaajia vastaan hajauttamalla ja säätiöimällä omistustaan ja siirsi toimiluvan tuotantoyhtiö Helsingin Paikallinen Radio Oy:lle. Myös uusia toimitiloja etsittiin. Moni radiopersoona siirtyi Yleisradion uudelle populaarikulttuurikanavalle, Radiomafiaan, sen aloittaessa toimintansa.
Radio Ykkösen viides vuosi puolestaan oli menestyksellisin, sen voitto nelinkertaistui. Ohjelmaa tuli ympäri vuorokauden, uutistoimintaa laajennettiin viikonloppuun. Musiikkitoimituksen perinteinen kesäkonsertti Kaivopuistossa oli siihen mennessä yleisömäärältään Suomen suurin rock- konsertti.
Mutta ei Helsingissäkään radiotoiminta pelkkää kilpailua ollut, oli myös yhteistyötä. Tuskin ehti muste kuivua pitkien toimilupien alla, kun helsinkiläisille paikallisradioille jo alettiin pystyttää uutta yhteistä lähetysmastoa Keskuspuiston kalliolle Pohjois-Pasilaan. Tämän Metsälän maston antennit otettiin käyttöön kesäkuussa 1989. Radioasemien lähetinteho kaksinkertaistui ja antennikorkeus enemmän kuin kaksinkertaistui, mikä paransi oleellisesti paikallisradioiden kuuluvuutta. Maston omisti oululainen Mastotele Oy, ja kaupunki myönsi sille toimiluvan kymmeneksi vuodeksi.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

Kuvassa Radio Cityssä vaikuttanut Teppo Turkki.

 

Mainokset

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, RADIO YKKÖNEN/ RADIO ETTAN, OSA 3.

12 tuntia alusta lähtien

Ykkönen aloitti lähetyksensä 30.8.1985, alusta lähtien 12 tuntia päivässä. Asema oli hiljaa heinäkuun 1986 ja se herätti osin närkästystäkin. Sanottiin, että kaupunkiradion luonteeseen kuuluu lähettää ohjelmaa aina. – Kun muut asemat ovat kasvaneet pikku hiljaa, me aloitimme heti täysillä. Oli pakko vetää henkeä jossain vaiheessa, fyysisesti ja henkisesti. Studio huollettiin tauon aikana fyysisesti, henkilökunta henkisesti, kertoo Veijalainen.
Radio Ykkönen nousi valtakunnalliseksi uutiseksi joulukuussa 1985, kun Paavo Väyrynen syytti eduskunnassa, että Helsingin asioita on hoidettu huonosti. Helsingin pormestari Raimo Ilaskivi oli asiasta eri mieltä ja ilmoitti olevansa halukas keskustelemaan asiasta julkisesti. Foorumin keskustelulle tarjosi Radio Ykkönen.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

LISTAHITTIKAPPALEIDEN ESITTÄJÄT: LEVYTYKSIÄ 1990-2000-LUVUILTA KUUNTELULINKKEINEEN: TONY MONTANA

Ks. taustaansa ym. infoa niin toimintaansa kuin listahitteihinsä liittyen:http://wp.me/p4JzxO-W4

1993 Tony Montana & Top Secret/ Pienen pojan nukkeshow (CD)

1993 Laulan syksyn ruusut kukkimaan (CD)

1994 Vaaksa vaaraa (CD)

1996 Mua kuumottaa… (CD)

1997 Katsoa saa… (CD)

1999 Soittajapoika (CD)

Esitys äänitteeltä:

http://yourlisten.com/magomusa/01-se-jokin-sinulla-on-tony-montana

Ja albumin sisällön koekuuntelu- ja latausmahdollisuus Musa 24- palvelussa:http://www.musa24.fi/albumi/Tony-Montana/Soittajapoika/624252c6-6464-45e9-baba-2eae2908a67a/

2001 Ikävä mun on sua (CD)

Muutama esitys äänitteeltä:

 

 

 

 

 

 

 

RADIO SAIMAAN AALLOT, LAPPEENRANTA, SAIMAAN AALTOJEN UUSI TEHTÄVÄ (LEHTIARTIKKELI, OSA 4)

”Teehä sie juttu täst”

Saimaan Aaltojen kohderyhmänä ovat kaikki kuuntelijat.
-On tärkeintä, että puhutaan ihmisten omista asioista. Paikallisradion valtti on, että kuulijat tuntevat ne asiat ja ihmiset joista puhutaan ja kadunkulmat, joilla liikutaan, Saimaan Aaltojen vastaava päätoimittaja Pirkko Peltonen sanoo.
Eteläkarjalaiset ovat luonteenlaadultaan iloisia, ulospäin suuntautuvia ja avoimia.
-Ihmiset ottavat meihin kontakteja soittamalla, kirjoittamalla ja jopa kävelevät tänne toimitukseen. Vaikka olen ollut vasta kaksi kuukautta lappeenrantalainen, niin pankissa joku saattaa tulla nykäisemään hihasta ja sanoa: ”Siehä oot Saimaa Aalloist, teehä juttu täst asiast.”
-Alueena tämä on yksi parhaista, jollei paras paikka toimia, Peltonen kehaisee.

Kiitos artikkelin toimittamisesta: Ulla Ylönen.

Juttu on julkaistu alun perin Etelä-Saimaa- lehden syksyllä 1985 ilmestyneessä numerossa

PAIKALLISRADIOTUTKIMUS II- TEOKSESTA OTTEITA OSA 18.

Em. lähdejulkaisu: kust. Liikenneministeriö, 1989

RADIO 957, VALIKOITUJA TAMPEREENKIÄLISIÄ UUTISIA 1990-LUVULTA OSA 58.

SATULASSIKKO: KEISARIN UUREK KAMPPEET OSA 3.

Sillor rupes tällä pösilölläkip pikku hiljaa raksuttaan, että ei jumankauta, onkohan tää homma ny ihan niinkup pitäs? Ja sillon tiätysti arvas nää sen nevvonantajakkis sanoossillev varovasti, mitenkä sitä ny oj jymäytetty. Saatana, mutta se suuttu.
Räätäli sai siinä paikassa poissa olevana tuamioj, ja keisari pisti pojap perään.
Tarina ei kerro, löytikö ne sitä huijaria, mutta olettaas sopii, että näin kävi. Ja se on sitten ihan selvä, kuinka silles sittek kävi!
Sem pitunen se.

Ote teoksesta Olkkone ja muita tampereenkiälisiä uutisia (Radio 957, 1997)

 

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 111.

KOPTERIMIEHET KILVAN TAIVAALLE

Helsingissä radioiden kilpailu kirjaimellisesti nousi taivaalle Amerikan malliin. Aamun tuntien autojonoissa istuvia ihmisiä kiinnosti liikenteen sujuminen. Missä päin on ruuhkaa ja miksi, mitä kautta pääsee nopeammin? Radio Cityn liikenneraportoinnin helikopterista aloitti Martin Glantz eli Mara Moottori kolmena aamuna viikossa. Tehtävää hoitamaan vakiintui Klaus Bremer eli Klaude Kopteri, joka alkoi tammikuussa 1989 valvoa ruuhkaliikennettä ja raportoida siitä taivaalta suorassa lähetyksessä. Klauden etuna olivat laaja tuntemus liikenneasioissa, terhakka ulosanti ja helikopterin lentolupakirja. Ei tarvinnut lentäjää, kun Klaude itse lensi ja selosti samanaikaisesti. Ensimmäisen vuoden hän oli Lentävä Lemminkäinen, nimi määriteltiin sponsorisopimuksessa. Kopterimies taivaalla toi kilpailuedun. Vuodessa City kuroi umpeen Ettanin aamukuuntelun etumatkan ja ajoi ohi. Klaus Bremer oli Radio Cityn lentävä liikennereportteri yli kymmenen vuoden ajan aina elokuun alusta juhannukseen, taukona vain jakso jouluaatosta loppiaiseen.
Klaude sai kilpailijan, kun Radio Ykkönen lähetti taivaalle Lauri Törhösen, joka raportoi liikenteen kulkua sekä aamutuimaan että paluuliikenteen aikaan iltapäivisin kolmena päivänä viikossa syksyisin ja keväisin. Kerran Törhösen mukana nousi tutustumislennolle ylikomisario Heikki Seppä, joka mieltyi näkemäänsä niin, että keväästä 1993 aloitti omat liikenneselostuksensa pääkaupunkiseudun yllä kolme kertaa viikossa. Sepän lennot kestivät kymmenen vuotta ja ne radioitiin Yleisradion paikallistaajuudella. Kopterivuokran maksoivat puoliksi Ylen Aikainen ja Helsingin poliisilaitoksen liikenneyksikkö.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015