RADIO 957, VALIKOITUJA TAMPEREENKIÄLISIÄ UUTISIA 1990-LUVULTA OSA 48.

CCI22012016_0002

Ote teoksesta Olkkone ja muita tampereenkiälisiä uutisia (Radio 957, 1997)

MAAMME PAIKALLISRADIOTOIMINNAN HISTORIAA TEOKSESTA RADIO KUULUU KAIKILLE, OSA 101.

Vuonna 1988 tilanne oli selkiytymätön. Osa radioyhtiöistä oli sopimuksettomassa tilassa ja osalla olivat erimielisyydet välimiesoikeuksien selviteltävinä. Keinot kovenivat. Viisi paikallisradiota haastoi Gramexin välimiesoikeuteen. Paikallisradioliitto kehotti jäsenistöäänvälttämään uusimman kotimaisen musiikin soittamista ja levyjään julkaisseiden muusikkojen haastattelemista, ja Ääni- ja kuvatallentajatjulisti tiedotusboikotin joitain asemia kohtaan.
Edelleen tuloihin nähden liian korkeat tekijänoikeuskorvaukset pakottivat radioyhtiöt luomaan sisäisiä musiikin esityskriteerejä. Esimerkiksi Kuopion Oikean Aseman musiikin osuus oli enintään 40 prosenttia, josta Gramex-suojatun musiikin osuus enintään 65 prosenttia ja kotimaisen musiikin osuus enintään 50 prosenttia.
-Näin tapahtuva esittävän musiikin valinta on väkivaltaista, koska valinnan tulisi perustua ohjelmapoliittisiin ja kuuntelijoiden tarpeesta syntyviin lähtökohtiin, Nils Tuominen kirjoitti Aalloilla- lehdessä.

Em. teos, kust. Radiomedia ja Into Kustannus, toim. Pentti Kemppainen, 2015

CCI25092014_0020

 

RADIO TOISKA, ÄHTÄRI, 1990-2004, HISTORIAA KOTISEUTULEHDEN ARTIKKELISSA

Olet Radio Toiskan taajuudella 97,8 MHz

Yllä oleva otsikko on historiaa. Paikallisradiotoiminta Ähtärissä käynnistyi marraskuun lopussa 1990 ja päättyi loppiaisena 2004. Toimiluvan haltija oli
Radio-Ostola Oy, jonka taustalta löytyy ähtäriläisiä henkilöitä ja yhteisöjä,
mm. Ähtäri-Seura ry.

Useimmissa Euroopan maissa oli 1970- ja 1980 -luvuilla syntynyt yksityistä paikallisradiotoimintaa ja mm Italiassa oli sellainen tilanne, että siellä kuka tahansa sai perustaa paikallisradion. Suomessa ihmeteltiin Yleisradion monopoliasemaa ja mm. Paikallislehtien Liitto oli aktiivisesti selvittämässä paikallisradiotoiminnan käynnistämismahdollisuuksia Suomessa.
Yleisradiolla oli Suomessa radiotoiminnan monopoli vuosina 1926–1985. Aika teki tehtävänsä ja Yleisradion monopolin annettiin murtua. Vuonna 1985 valtioneuvosto antoi toimiluvan 33 yksityiselle radiolle.

Yksityisten paikallisradioiden myötä tulivat myös radiomainokset. Suomen ensimmäisenä paikallisradiona aloitti Nivalassa huhtikuussa 1985 Radio Lakeus.

Perustaminen ja toimilupa

Ostolan Kustannus Ky oli ensimmäisten toimilupahakijoiden joukossa vuonna 1984, mutta toimilupaa ei tuolloin tullut. Tästä ei lannistuttu, vaan perustettiin uusi yhtiö, jonka tavoitteena oli saada toimilupa.

Radio- Ostola Oy:n perustava kokous pidettiin 8.3.1985 ja yhtiön perustajaosakkaiksi tulivat Ähtäri-seura ry., Ostolan Kustannus Ky, Juhani Krappe, Samuli Taimisto, Martti Lepistö ja Heikki Makkonen. Kokouksen jälkeen hallitus järjestäytyi ja puheenjohtajaksi valittiin Samuli Taimisto ja toimitusjohtajaksi Juhani Krappe. Seuraavana vuonna Lepistö myi osakkeensa Vilho Manniselle.

Yhtiökokous päätti 25.2.1989 hakea toimilupaa ja toimilupa heltisikin 4.5.1989 Pekka Vennamon ollessa liikenneministeri. Valtioneuvoston lupapäätöksessä toimialueena oli vain Ähtäri ja toiminta piti päätöksen mukaan aloittaa viimeistään 1.10.1990. Liikenneministeri Raimo Vistbackan aikaan maaliskuussa 1990 toimialueeksi myönnettiin Ähtärin lisäksi Alavus ja Töysä.
Toiminnan käynnistäminen

Toimilupa oli saatu 4.5.1989 ja sen mukaan paikallisradiotoiminta piti aloittaa viimeistään 1.10.1990. Aikaa paikallisradiotoiminnan käynnistämiseen oli yli vuosi, mutta se kului nopeasti. Anomuksesta lupa saatiin muutettua siten, että toiminta piti käynnistää viimeistään 1.12.1990.

Syksyn 1990 aikana toimitiloiksi katsastettiin monia vaihtoehtoja. Onneksi säästöpankin entisten toimitilojen kellarikerroksessa olleet kokous- ja arkistotilat osoittautuivat toimiviksi ja ne päätettiin vuokrata reilua kuukautta ennen aloitusta.

Kun tilat oli saatu, alkoivat tilojen muutostyöt radiokäyttöön ja niin entisestä keittiöstä tuli ykkösstudio ja arkistosta kakkosstudio. Samuli Taimisto ja Vilho Manninen apulaisineen hoitivat varsinaiset rakennus- ja asennustyöt sekä tilasivat lähettimet, antennit ym. lähetystoiminnan tarvitsemat laitteet sekä studiolaitteet.

Henkilöstön hankinta ja toiminnan suunnittelu annettiin tehtäväksi Heikki Makkoselle, josta tuli yhtiön toimitusjohtaja ja päätoimittaja. Toimistosihteeriksi valittiin Pirkko Krappe, toimittajaksi Anita Hautoniemi sekä myyntineuvottelijoiksi Ulla Hautoniemi ja Kalevi Ylinen.
Mainostuotanto päätettiin ostaa Jouni Kujalalta.

Omistuspohjaa laajennettiin, jolloin mukaan tulivat Suomenselän Radioamatöörit sekä lukuisa joukko yksityishenkilöitä
Mikä nimeksi?

Radiolla ei ollut nimeä, joten se piti keksiä. Nimen piti olla lyhyt, ytimetekäs, helposti lausuttava ja laulettunakin sointuva. Nimikilpailuun tuli yli kaksisataa ehdotusta, olihan palkintona Lontoon matka.

Suurin osa nimiehdotuksista sisälsi viittauksen johonkin eläimeen. Toisen suuren ryhmän muodostivat nimiehdotukset, jotka viittasivat toimialueen kuntiin. Nimiehdotus TOISKA tuli valituksi. Sitä testasivat alan ammattilaiset ja se täytti asetetut kriteerit. Nimiehdotuksen tekijä oli Jouni Hyrkäs Vääräkoskelta.
30.11.1990

Lupaehtojen mukaan toiminnan piti käynnistyä viimeistään 1.12., joten ajoissa oltiin liikkeellä, kun paikallisradion lähetykset alkoivat edellispäivänä, talvisodan syttymisen vuosipäivänä. Ensimmäisenä soinut musiikkikappale oli Johnnyn laulama Voiko ihanammin päivän enää alkaa (Ihana aamu). Siitä käynnistyi paikallisradiotoiminta.

Ensimmäinen studiovieras oli talousneuvos Åke Hietakangas ja hän kertoi tunnelmista talvisodan syttymisen aikaan. Avauspäivänä oli myös suora lähetys Ähtärin yrittäjien joulunavauksesta.

Saako levytoiveen?

Musiikin soittamisesta piti olla sopimus Teoston ja Gramexin kanssa. Toiskan aloittaessa Gramexin sopimus ei ollut noudatettavissa, koska Suomen Paikallisradioliitto piti sitä kohtuuttomana. Välimiesoikeudessa korvaustaso kohtuullistui, mutta tiesi Toiskalle sitä, että soitetusta musiikista tuli sitten kerralla kolmen vuoden lasku. Lasku tuli samaan aikaan, kun Suomessa lama oli syvimmillään ja korot korkeimmillaan.

Teostolle ja Gramexille piti raportoida kuukausittain soitettu musiikki. Raportoinnin hoitamiseksi levystölle tarvittiin erillinen tietokoneohjelma, johon soitetut kappaleet kirjattiin ja josta kuukausittain saatiin raportti. Ohjelman avulla levyt löydettiin nopeasti levyhyllystä. Alkuaikoina levystö koostui vinyylilevyistä, mutta vuosien myötä cd-levyt valtasivat levymarkkinat

Toimilupaehdot muuttuivat alkuvuosina siten, että taajuus piti olla varattuna joka päivä 24 tuntia. Alkuvuosina yölähetykset hoituivat kasettinauhureilla, jolloin ”korealainen musiikkinauha” sai paljon ystäviä. Läpi Suomen tuli kyselyjä eriskummallisesta musiikista: musiikki oli melankolista ja suomalaiseen makuun. Kieli oli vain todella outo. Loppuvuosina tietokone hoiti yölähetykset.
Menossa mukana
Toiska sai kuuntelijoilta kiitosta erityisesti hengellisistä ohjelmista: aamuhartaus oli joka toinen arkiaamu ja sunnuntaisin lähetettiin jumalanpalvelus vuoroviikoin toimialueen kirkoista. Sunnuntaisin oli usein myös muuta hengellistä ohjelmaa. Evankeliumijuhla järjestettiin Alavudella 2.-4.7.1999 ja Toiskan taajuus oli silloin kokonaan juhlan käytettävissä.

Radio Toiska sai olla monen tapahtuman yhteistyökumppani toimialueellaan niin
SM-kisoissa kuin Miljoona – tapahtumissa.

Radioiden yhteislähetykset olivat toiminnan alkaessa lähes kiellettyjä. Kun yhteislähetykset mahdollistuivat, Toiskalla oli 90-luvun puolivälissä muutamana kesänä Radio Seinäjoen ja Radio Vaasan kanssa arki-iltaisin yhteinen lomaradio.

Erityiskiitos yrittäjäjärjestöltä

Vuoden Tiedottaja 1997 -palkinnon Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät luovuttivat Radio Toiskalle. Palkinto luovutettiin järjestön kevätkokouksen yhteydessä Jalasjärvellä. Tätä palkintoa Toiska osasi arvostaa.

Loppiainen lopetti

Radio-Ostola Oy:n vetovastuussa olevat tekivät kesällä 2003 päätöksen, että uusiin, näköpiirissä oleviin investointeihin ei lähdetä, vaan radiotoiminnalle etsitään uutta jatkajaa ja ellei jatkajaa saada, lähetystoiminta lopetetaan. Radiolla oli toimilupa vuoden 2006 loppuun, mutta koska radiotoiminta on luvanvaraista toimintaa, ei toimilupaa voitu myydä eikä määräysvalta toimiluvalla toimivassa radiossa saanut muuttua. Jatkajaa ei löytynyt, joten Toiska hiljeni loppiaisena 2004. Seuraavalla viikolla purettiin ns. vanha ulamasto ja viereen nousi puhelinmasto.

Varsin monet henkilöt ehtivät vuosien mittaan olla mukana paikallisradiotyössä vakituisena, kesätyöntekijänä, tettiläisenä, harjoittelijana, avustajana, mainosten tekijänä, mainosääninä. Pisimpään radion palveluksessa ehtivät toimia Minna Kivinummi, Hanne Leiwo ja alusta alkaen mukana ollut Kalevi Ylinen.

Heikki Makkonen

Kiitos kirjoittajalle tämän artikkelin (julkaistu Ähtäri-seuran perinnelehti Ympyriäisessä, nro 21/2011) saamisesta.

Toiska1 001 Toiska2 001 Toiska3 001

OTE TEOKSESTA RADIO TULI TAKAISIN, RADIO JYVÄSKYLÄ, OSA 1.

RADIO JYVÄSKYLÄ
Jyväskylän Seudun Paikallisradio Oy,
97,7 MHz
Vesilinna, PL 480, 40101 JYVÄSKYLÄ
Kuuluvuusalue: Jyväskylän seutu,
väestö n. 150 000
Lähetinteho: 200 W
Aloitus: 19.8.1985
Lähetysajat: ma-pe 06.00-18.00, la 8.30-18.00, sunnuntaisin n. 16.00-21.00 urheiluohjelmia

Tiedotusvälineiden joukossa pärjää sellainen, joka tuo jotain uutta. Sellaista, mitä muilla ei ole. Tämä on Radio Jyväskylän päätoimittajan Kari Tynin resepti menestykseen.
-”On mietittävä radion vahvuuksia ja niitä ovat esimerkiksi liikkuvuus ja nopeus. Olemme lähteneet palauttamaan radiota radioksi. Meillä on paljon suoria lähetyksiä, ne säteilevät sähköistä energiaa. Suorat lähetykset ovat meille tietoinen linjavalinta. Onhan se tietysti resurssikysymyskin, suora lähetys syntyy helpommalla”, tunnustaa Tyni.

Em. teos, kust. Suomen Paikallisradioliitto, toim. Jarmo Viljakainen, 1987

CCI08122014_0003

RADIO 957, VALIKOITUJA TAMPEREENKIÄLISIÄ UUTISIA 1990-LUVULTA OSA 47.

-Joku TV kakkosen käsikiriottaja oli koheltanur rullaluistimilla molemmak kätensäp poikki. Ja lääkäri olis kiriottanus sillek kyä sairaslomaakim, muttei se tarvinnu.
-Ruattin kuninkas Kaarlo-Kustaam muijja Sylvia or ruvennu ympäristöystävälliseks ja vähentään turham pakkausjätteen käyttöö. Se ei enää ostan niittek huusholliin yksittäispakattuja paahtoleivän siivuja ja lavvantaimakkaran se ostaa nykyään kokonaisina pötköinä. Se tulee sitä paitti sillain viä halvemmakski.

Ote teoksesta Olkkone ja muita tampereenkiälisiä uutisia (Radio 957, 1997)

CCI13012015_0001